Vegemenu opiskelijoille

Quinoaa ja soijasuikaleita (2 annosta)

2011-02-12T17:12:00.000+02:00

Tiesittekö, että kvinoa eli quinoa on yli 16 % proteiinia ja siinä on täydellinen aminohappokoostumus? Se ei myöskään ole mitenkään kohtuuttoman kallista. Ekolossa puoli kiloa kvinoaa maksaa 4,6 €. Kvinoaa voi myös idättää, jolloin ravintoarvot ovat vielä paremmat. Netistä löytää paljon tietoa kvinoan hyvistä puolista, joten ei siitä sen enempää.
Vegemenu kokeili tänään ensimmäistä kertaa kvinoaa kypsennettynä ja vieläpä soijasuikaleiden kanssa, joten siitä tulikin aikamoinen proteiinipommi.

Näin me sen teimme:

Tarvitset
1 dl kvinoaa
2 dl vettä
kourallisen soijasuikaleita
halutessa hieman aurinkokuivattua tomaattia (käytimme kaksi puolikasta)
sipulin
öljyä paistoon (itse käytimme kookosöljyä)
valkosipulinkynnen
pieni pala kaalia
mausteita (esim. suola, pippuri, chili, inkivääri)

Keitä soijasuikaleet ja aurinkokuivatut tomaatit (jos ovat siis kuivattuja, ei öljyssä lilluvia) kunnes ne ovat pehmeitä. Huuhdo tällävälin kvinoan siemenet ja silppua sipuli ja valkosipuli.

Valuta sitten soijasuikaleiden vesi pois ja paista niitä sipulin ja valkosipulin kanssa. Lisää mausteet. Kun sipulit ovat kuullottuneet, lisää kvinoan siemet ja paista niitä hetki. Lisää sitten vesi ja anna porista kattilassa kannen alla välillä sekoittaen, kunnes suurin osa vedestä on imeytynyt. Lisää sitten silputtu kaali ja kypsennä vielä vähän aikaa.

Itsetehty jugurtti

2011-02-07T14:57:00.006+02:00

Itsetehty jugurtti

Nyppivätkö maitotuotteet? Alkavatko kaupan jugurttipurkit ja E-koodihelvetti ahdistaa? Tiesitkö, että jugurttia voi tehdä myös itse ja vieläpä vegaanisti ja kypsentämättä? Olemme tehneet jugurttia toistaiseksi cashewpähinköistä ja manteleista, ja lopputulos on aina ollut maukas ja ainutlaatuinen. Jugurtin tekemiseen menee aikansa, koska kyseessä on käymisprosessi, mutta ainakaan sinun ei tarvitse pelleillä säilöntäaineiden ja kaapin perälle kerääntyvien purkkien kanssa!

Tarvitset:
2,5 dl cashew-pähkinöitä tai 1,75 dl kuorittuja manteleita (mantelit voi itsekin kuoria myös liottamisen jälkeen, mutta se on aikaa vievää)
3,5 dl vettä
1 maitohappobakteerikapseli

Kiehauta vesi ja anna sen jäähtyä noin 40-asteiseksi. Laita pähkinät likoamaan veteen yön yli tai ainakin 8 tuntia. Surauta tämän jälkeen pähkinät ja vesi (cashew pähkinöillä voi käyttää samaa vettä, jos käytät kuorimattomia manteleita niin vaihda vesi kuorinnan jälkeen) tasaiseksi massaksi. Halkaise kapseli ja sekoita sisältö massaan. Laita kannelliseen purkkiin ja pidä huoneenlämmössä 1-2 päivää. Valmis rahka tuoksuu jugurttimaisen happamalta ja säilyy jääkaapissa noin viikon. Jugurtin makua voi muunnella käymisprosessin aikana muuttamalla lämpötilaa ja käymisaikaa. Tämä on pelkkä vanillaversio, joten lisämakua saa lisäämällä esimerkiksi kookosjauheella.

Ohje on oiottu Keittiökameleontin vastaavasta ohjeesta.

VM testaa: Pullataikina ja pullien voitelu

2011-01-01T13:00:00.004+02:00

(Kuva: Toscapullia, kuvassa hieman vaaleampia kuin todellisuudessa)

Hyvää lihatonta tammikuuta! Jo yli kymmenentuhatta ihmistä on ilmoittautunut jättämään lihan ruokapöydästään kuukauden ajaksi. Ryhdy sinäkin mukaan!

Lihattoman tammikuun kunniaksi Vegemenu kehottaa kaikkia kokeilemaan vegaanista leivontaa.
Vegemenu testasi uudenvuoden kunniaksi pullataikinan ja vegaanisen pullan voitelun taikoja.

Puolen litran pullataikinaan tarvitset:
- 5 dl kauramaitoa
- 2 pss kuivahiivaa
- 1 dl ruokosokeria tai tavallista
- 1 dl fariinisokeria tai tavallista
- 1 rkl kardemummaa
- 1 tl vaniljasokeria
- 1 tl suolaa
- 150 g pehmennyttä sinistä keijua
- 12-14 dl vehnäjauhoja

Voiteluun menee lisäksi
- tilkka siirappia
- tilkka vettä
TAI
(jos teet kokotaikinan näin voideltuna):
- 1,5 dl sokeria
- 1 dl vettä

Vegemenu tykkää täytetyistä pullista ja suosittelee kokeilemaan erilaisia täytteitä.
Vegemenun lemppari on toscatäyte. Tällä täytteellä täytät yllämainitusta ohjeesta puolikkaan:
- 100 g sinistä keijua
- 1,5 dl fariinisokeria
- 2 dl kaurahiutaleita

Pullan leipominen:
Kuumenna kasvismaito 42 asteiseksi, eli hieman yli kädenlämpöiseksi. Sekoita tällä välin kuivahiiva pariin desilitraan vehnäjauhoja. Sekoita lämminneeseen kasvismaitoon sokerit, kardemumma, suola sekä vehnäjauho-hiivaseos. Sekoita.

Ala sitten lisätä vehnäjauhoja muutaman desin erissä ja vaivaa. Kun taikina alkaa hieman irrota käsistä ja kulhon reunoista lisää pehmennyt rasva. Lisää loput jauhot ja vaivaa kunnes taikina on kimmoisaa eikä jää enää sormiin tai kulhon reunoihin kiinni.

Peitä taikinakulho liinalla ja jätä taikina kohoamaan tunniksi lämpimään ja vedottomaan paikkaan.

Kun taikina on kohonnut, jaa se kahtia käsittelyn helpottamiseksi. Jos teet normaaleita pullia niin vaivaa kunnes taikina on kiinteää ja kimmoisaa. Levitä taikina tangoksi ja jaa niin että saat pullista sopivan kokoisia (muista jättää kohoamisvara). Leivo jokainen pala pullaksi ja anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
Täytettyjä pullia tehdessä kaulitse taikina.
Tee sitten toscatäyte:
Sulata fariinisokeri ja rasva kattilassa, lisää sitten kaurahiutaleet ja sekoita hyvin. Älä kuumenna enempää.

Levitä toscatäyte kaulitulle taikinalle, rullaa levy ja pilko sopiviksi paloiksi. Jätä kohoamaan liinan alle.

JOS VOITELET PULLAT SIIRAPPISEOKSELLA sekoita tilkka siirappia ja tilkka vettä ja voitele pullat kohoamisen jälkeen juuri ennen uuniin laittoa.

JOS VOITELET PULLAT SOKERISEOKSELLA laita pullat voitelemattomina uuniin ja pullien ollessa uunissa laita sokeri ja vesi kattilaan kuumenemaan miedolla lämmöllä, ei tarvitse sekoittaa. Älä anna sokerin muuttua karamellin väriseksi. Kun pullat ovat paistuneet voitele ne sokeriseoksella juuri uunista otettuina.

Pullat paistetaan 200 asteessa noin 10-15 minuuttia.

Lue alta pullien voitelutesti!

(Kuva: vasemmalla sokerilla kuorrutettuja ja oikealla siirapilla kuorrutettuja pullia samalta paistoerältä)

VM testaa pullien voitelun:
Kun siirappi ja vesi sotketaan ja levitetään pullien päälle ennen paistamista on tulos melko samanlainen kuin jos pullia ei voidella missään vaiheessa, lopputulos melko sämpylämäinen, mutta pieni sävyero on voitelemattomiin. Kierrepullissa Vegemenu havaitsi että ennakkoon siirappi-vesiseoksella voitelu aukaisee kierteen uunissa pahemmin kuin voitelemattomat.

Jälkikäteen kuumennetulla sokerivesi-seoksella voitelu saa pulliin komean kiillon, mutta lopputulos on tahmea. Varo myös ettet kuumenna seosta liian kauan tai tuloksena pohjaan tarttunut seos tai piparikuorrutetta!

Lopputuloksena:
Siirappiseos on helpompi kuin kuumennettu sokeri-vesi vaihtoehto, mutta sokeri-vesi voittaa siirappi -vaihtoehdon kauneudessaan. Raesokeri vain puuttui.

Lasagne (4 annosta)

2010-11-19T15:53:00.003+02:00

Tarvitset:

- n. 250 grammaa lasagnelevyjä (500 grammaa maksaa halvimmillaan n. 1,59 € - Vegemenu suosittaa kuitenkin käyttämään täysjyvälasagnelevyjä jotka ovat hieman kalliimpia)

Tomaattikastikkeeseen:
- 3 sipulia
- 3-5 valkosipulinkynttä
(- 3 porkkanaa)
- 500 grammaa tomaattimurskaa
- 3 dl vettä
- 2,5 dl soijarouhetta
Mausteiksi:
- basilikaa
- oreganoa
- mustapippuria
- suolaa

Kermainen juustokastikkeeseen:
- 2,5 dl soijakermaa (n. 1 € - 1,10 €)
- 7, 5 dl vettä
- 100 grammaa kasvisjuustoa (3, 72 € / 190 grammaa)
- n. 1 dl vehnäjauhoja suurustamiseen
Mausteeksi:
-suolaa
-valkopippuria

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Kuulota sipuli pannulla tilkassa öljyä.
Lisää kuiva soijarouhe pannulle ja kuumenna sitä lisäten vähitellen vettä ja tomaattimurskaa. Kun soijarouhe on tarpeeksi turvonnut lisää raastettu porkkana (halutessa) ja mausteet. Jätä kastike hautumaan pienelle lämmölle.

Kaada kattilaan soijakerma ja 7,5 dl vettä. Sotke joukkoon vehnäjauhot, juusto ja mausteet ja kuumenna jatkuvasti sekoittaen kunnes seos kiehahtaa.

Laita laakeaan vuokaan ensimmäiseksi kerros tomaattikastiketta, sitten juustokastiketta ja näiden päälle kerros lasagnelevyjä. Toista kunnes tomaattikastike loppuu. Viimeiseksi kerrokseksi tulee ensin lasagnelevyjä ja tämän päälle juustokastike. Halutessasi voit siivuttaa juustokastikkeesta jäljelle jääneen juuston lasagnen päälle.

Paista uunissa 50 minuuttia.

Seitankinkku

2010-10-21T22:12:00.004+03:00

Joulu lähestyy! On siis aika kaivaa kirveet esiin ja lahdata miljoonia possuja joulupöydän pääesintyyjäksi. Tai sitten tehdä ekoteko ja tehdä maukas seitankinkku.

Mielestämme parhaimmillaan tämä kinkku on yön yli levänneenä leivän päällä sinapin kera.

Tämä mötkylä tehdään pääasiassa gluteenijauhoista, ja myötäilee Chocochilin Vegaanin joulukinkku -reseptiä. Kinkusta ei tule ihan valtavan suurta, joten isommalle porukalle näitä kannattaa paistaa useampi.

Itse taikinaan tarvitsee

4 dl gluteenijauhoja
1 dl gramjauhoja
1 dl soijajauhoja
1 rlk kasvisliemijauhetta (me jauhoimme yhden kasvisliemikuution huhmareessa)

Mausteeksi jauhojen sekaan laitoimme mm. valkopippuria, valkosipulia ja paprikajauhetta. Vinkki! Jos jostain syystä sinulla on ylimääräisiä paprikoita, ne kannattaa kuivata pilkkomalla ne paloiksi ja pitämällä uunissa pienellä lämmöllä. Näin paprikat voi käyttää sellaisenaan tai jauhaa, jolloin niihin tulee jännä savuinen aromi.

Kun kuivat ainekset ovat sekoitetut, sekoita keskenään kosteat ainekset:

2,5 dl vettä
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl oliiviöljyä

ja sekoita ne sitten kuiviin aineksiin.

Vaivaa muutama minuutti ja tee paistin muotoinen mötkylä. Tee marinadi (oliiviöljyä, soijakastiketta, omenaviinietikkaa, vettä ja tomaattipyrettä) ja anna marinoitua pari tuntia, mielellään yön yli. Marinoinnin jälkeen kääri paisti folioon ja paista 1,5 tuntia 175 asteessa. Paisti kannattaa kääriä aika tiukaksi paketiksi, ettei siitä pääse karkaamaan liiaksi kosteutta. Meidän kinkkumme ovat olleet vähän kuivahkoja.

Jotkut ainekset, kuten reseptissä mainitut jauhot, voivat olla aloittelijalle tuntemattomia. Ainakaan gluteenijauhoja tai gramjauhoja ei ole tullut marketissa törmättyä, joten on käännyttävä erikoiskauppojen puoleen. Punnitse ja Säästä on ketju, josta löytyy kaikenlaisia erikoisruokatuotteita, mutta se löytyy vain muutamista suurista kaupungeista. Ekolo on myymälä (Jyväskylässä) ja nettikauppa, josta voi tilata kotiin erilaisia erikoistuotteita jauhoista, siemenistä ja kosmetiikkatuotteista lähtien. Ekolossa gluteenijauhot maksavat 2,4 €/250 grammaa - valmista seitania tällä määrällä saat noin puoli kiloa! Puolikiloa gramjauhoja taas maksaa 6,2 €, mutta ne ovatkin aika riittoisia.
Tietämättömille tiedoksi vielä että gluteeni on vehnäproteiinia. Gramjauhot taas tarkoittaa samaa kuin kikhernejauhot. Ja ei, et voi korvata näitä aineksia muilla jauhoilla, mutta seitania voit tehdä myös tavallisista vehnäjauhoista huuhtomalla niistä pois kaiken tärkkelyksen - siitä meillä olikin ohje jo aiemmin.

Seitan vehnäjauhoista

2010-10-01T07:54:00.004+03:00

Kuvassa valmis seitanpihvi tattikastikkeella.

Seitan on siis vehnägluteenia eli vehnäproteiinia.

Olen seurannut että meidän blogista etsitään eniten ihan perusreseptejä, mitä tehdä soijasuikalaista ja sen sellaista. Siksipä laitankin nyt tällaisen perusreseptin miten tehdä seitania vehnäjauhoista. Seitanin teko vehnäjauhoista on aikaavievää, erityisesti kun vertaa gluteenijauhoista tekoon, mikä ei vie aikaa oikeastaan ollenkaan. Vehnäjauhojen etu on kuitenkin se että ne on kaikkien saatavilla ja halpoja. Negatiivinen puoli on että saadakseen aikaan seitania reilun nyrkin kokoisen pallukan tarvitsee sitä varten 11 dl vehnäjauhoja. Hävikki on suurta sen takia että seitan valmistetaan huuhtomalla vehnäproteiinin joukosta kaikki tärkkelys pois. Hävikki ei ole varmaan menetys terveellyllisistä syistä mutta kyllä opiskelijaa vähän kauhistuttaa huuhtoa ruokaa viemäriin.

Huomaathan että seitanin ideana on nimenomaan tuottaa vehnäproteiinia. Älä siis yritä valmistaa seitania vaikkapa sotkemalla osa vehnä- ja osa ruisjauhoja!

Muistutan kaikkia proteiinin tärkeydestä, ja muistattehan että ette saa päivän proteiineja yksipuolisista lähteestä! Kokeilkaa vaihteeksi vaikka seitania.

Tarvitset:
- 5 dl vettä
- 11 dl vehnäjauhoja
(keitinvettä ja marinadin)

Sotke vehnäjauhot ja vesi keskenään. Vaivaa kunnes saat aikaan kunnon sitkon.

Hukuta sitten taikinapallo kylmään veteen ja anna sen olla siellä koskematta noin 10 minuuttia.

Kaada sitten kylmä vesi pois ja kaada varovasti esimerkiksi kulhon reunaa pitkin kulhoon niin kuumaa vettä kun kätesi sietää. Vaivaa sitten varovasti taikinaa, vaikkapa niin että siirrät hellästi taikinaa pallon reunoilta keskelle. Jos taikinapallo alkaa hajoamaan se tarkoittaa että olet käsitellyt taikinaa liian rajusti.
Kaada vesi pois kun vesi kulhossa alkaa muistuttamaan väriltään maitoa. Väri veteen tulee tärkkelyksestä, suosittelen siis kaatamaan nesteen vessanpönttöön ettei viemäri tukkeudu.

Kaada sitten kulhoon taas varovasti kylmää vettä ja vaivaa taas varovasti siirtämällä taikinaa reunoilta keskelle. Kun vesi on tarpeeksi valkoista kaada vesi taas pois ja tilalle taas kuumaa vettä.

Jatka tätä kunnes valkoista tärkkelystä ei enää juurikaan jää veteen vaan vesi säilyy kirkkaana. Kylmä-kuuma vaivausta tekemällä taikina hiljalleen kutistuu ja kestää kovempaa käsittelyä. Valmistumista kohti seitan muuttuu jatkuvasti enemmän suonikkaaksi ja kimmoisaksi. Prosessiin vei minulta noin 20 minuuttia sen jälkeen kun olin antanut taikinan aluksi levätä 10 minuuttia.

Kun tärkkelystä ei enää irtoa laita isohkoon kattilaan vettä kuumenemaan ja halutessasi mausta vesi esim. suolalla.
Veden kuumentuessa voit pilkkoa/nuijia/muotoilla seitanin haluamasi kaltaisiksi siivuiksi. Halutessasi voit vain jakaa köntin muutamaan palloon ja vasta keittämisen jälkeen siivuttaa ne. Keittäessä seitanit turpoaa, joten jos päätät muotoilla seitanit ennen keittämistä varaudu turpoamiseen.

Keitä seitaneita noin parikymmentä minuuttia, tai vähintäänkin niin kauan kunnes seitanit pulpahtavat veden pinnalle.
Sitten voit marinoida ne haluamallasi tavalla, ja paistaa pannulla.

Syksyinen linssimuhennos (n. 4 annosta)

2010-09-12T12:42:00.003+03:00

Meitä on muistettu viimeaikoina vaikka minkälaisilla laskuilla, joten vedimme jääkaapin vyön pykälää kireämmälle. Linssimuhennos on halpa ja proteiinipitoinen ruoka, sitä kannattaa täyttää porkkanoilla, kaalilla, sipulilla ja muilla halvoilla kausivihanneksilla monipuolisuuden nimissä. Sitäpaitsi se maistuu oikeasti hyvältä!

Tarvitset
- 2 pientä sipulia + tilkka öljyä
- 1 paprika
- 2 porkkanaa
- 2 tomaattia tahi tomaattimurskaa
- n. 300-400 grammaa kaalia (eli noin kolmannes reilusta kiloisesta kaalista)
- 2,5 dl punaisia linssejä
- 5 dl vettä
- kasvisliemikuutio
- 1 tl oreganoa
- 1/2 tl keskivahvaa tai vahvaa chiliä
- muutama kokonainen mustapippuri

Silppua sipulit ja kuulota niitä hetkinen kattilassa öljyssä. Huuhdo ja siisti tällä välin linssit. Lisää sitten linssit ja puoli litraa vettä sekä kasvisliemikuutio.
Silppua sitten paprikat, silppua tai raasta kuoritut porkkanat ja paseeraa tomaatit (eli keitä kokonaisia tomaatteja vedessä hetkinen kunnes kuoret alkavat irrota, poista sitten vesi kattilasta ja kuori tomaatit). Lisää sitten paprikat ja porkkanat kattilaan. Silppua kaali ja murskaa tai pieni veitsellä paseeratut tomaatit, lisää ne kattilaan ja mausta. Anna muhia vielä noin 5-10 minuuttia.

Nauti hartaudella kaapin perältä löydettyjen pölyyntyneiden hapankorppujen tai näkkileivän kanssa. Jos ei sellaista kaapinperällä ole niin nauti ateria aurinkoisten ajatusten kera.

Intialainen naan-leipä (n. 10 leipää)

2010-09-01T18:19:00.002+03:00

Naan-leipää syödään pääasiassa Intiassa, mutta myös Nepalissa törmäsimme tähän hyvin monissa ravintoloissa. Naania saa Suomesta sekä intialaisissa että nepalilaisissa ravintoloissa. Valitettavasti naan ei useimmiten ole vegaanista, vaan tehdään jugurttiin, joten ulkomaille lähettäessä joutuu joko jättämään naan-herkkutelut tai joustamaan.

Nepalissa söimme parhaimmat naanit Down Town Tandoori -nimisessä ravintolassa, Maharajgunj-alueella (älkää antako torakoiden säikyttää <3). Se on vihreä rakennus päätien varrella, Japanin suurlähetystön jälkeen. Myös Third Eye -ravintolassa Thamelissa on tosi hyvät naanit, ehkä jopa paremmat kuin Down Townissa, mutta mauttomammat curryt. Tämä löytyy Thamel Chowkista (Thamelin keskusristeyksestä) etelään päin käveltäessä oikealta puolelta.

Piti tätä tietenkin Suomessakin tehdä, joten eikun naan-reseptiä kehiin ja uuni kuumaksi! Nämä eivät ole aivan yhtä hyvät kuin Nepalissa, mutta meiltä varmastikin puuttuu joku salainen viisaus näiden tekoon. Maittoivat nämäkin! Vegaaniseen versioon tarvitaan:

2 dl maustamatonta soijajugurttia
2 dl vettä
1 tl suolaa
9 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl öljyä

voiteluun:

1 dl sulatettua voita (Sininen Keiju on vegaanista)
1 tl paprikajauhetta
1 tl valkopippuria
"muutama" pilkottu valkosipulinkynsi
1 tl suolaa

Sekoita kuivat ainekset ja kosteat ainekset erikseen ja lämmitä uuni 250-asteiseksi. Sekoita kuivat ja kosteat ainekset yhteen kulhossa ja vaivaa voimakkaasti. Kun seos on taikinaa, laita se jauhotetulle leivinalustalle ja jatka vaivaamista. Erottele taikinasta palloja, riippuen kuinka isoja leipiä haluat tehdä. Laita ne 10 minuutiksi leivinliinan alle ja anna itsesi ja taikinan hetken levähtää ;) Kauli taikinasta ohuita pyöreitä tai soikeita leipiä, ja anna niiden levähtää vielä 5 minuuttia. Paista leipiä noin 5 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet väriä. Tämä saattaa näyttää vähän friikiltä, mutta leivät paisuvat palloiksi! Tämä on normaalia, sinun ei tarvitse pelätä uunisi puolesta. Jos leivät eivät paisu tai paisuvat vain osittain, et ole vaivannut niitä tarpeeksi hyvin (ovat ne silti syötäviä).

Voiteluun sulata voi ja lisää mausteet, sekoita. Sivele kuumat leivät seoksella. Meillä oli debatin aiheena pitääkö leivät voidella ennen vai jälkeen paistamisen, ja me kokeilimme kummallakin tavalla. Kyllä se meidän mielestämme toimii jos ne voitelee ennenkin.

Naan-leipiä voi modailla mm. paistamalla ne juuston kanssa (cheezly tai tofutti-juustoviipaleet) ripottelemalla juustoraastetta päälle ennen paistamista. Vaihtoehtoja on muitakin, jos mielikuvitus vain jaksaa laukata!

Tämä resepti on muokattu tämän pohjalta.

Porkkanaletut (4-5 annosta)

2010-08-02T16:51:00.005+03:00

- 2 dl hiivaleipäjauhoja
- 1 dl soijajauhoja
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 1 tl suolaa
- 8 dl soijamaitoa
- 3-4 porkkanaa

+ öljyä paistoon

Sotke suola ja jauhot keskenään kulhossa. Lisää sitten maito jatkuvasti sekoittaen ja sekoita taikina tasaiseksi.
Kuori ja raasta porkkanat, lisää raaste taikinaan ja anna turvota puolisen tuntia.

Paista kuumalla pannulla tasaisesti molemmin puolin. Käytä lastaa taikinan levittämiseksi, yritä saada lätyistä mahdollisimman ohkaisia.

Nauti vaikkapa pottumuusin kanssa

Kaalikääryleet

2010-07-27T08:44:00.004+03:00

Nämä oli käydä minun kohtalokseni. Näitä tehdessä uuni meni rikki, ja jouduttiin odottamaan että saadaan uusi tilalle. Sitten uuteen uuniin oli jäänyt joku pieni muovinen juttu uunin perälle, minkä sitten sulatin ja tuhosin puolet sekä omista että siskoni aivosoluita kun niitä höyryjä hönkäillessä rapsuteltiin muovia irti. Kääryleissä ei ole kuitenkaan mitään vikaa!

Ohje on sovellettu 1/2009 Olivia lehdestä vegaaniseksi.

Tarvitset:
- iso varhaiskaali (minulla oli vain reilu kilonen, ja täytettä jäi yli, mut huomio että iso kaali vaatii isoa kattilaa) (hinta 1,29 €/kg s-marketista)
- vettä ja suolaa sen keittämiseen

- 1 dl puuroriisiä + 4 dl vettä + ripaus suolaa
- sipuli
- loraus öljyä paistoon
- 1/2 dl korppujauhoja
- 2 dl soijaruokakermaa
- n. 250 grammaa kuivaa soijarouhetta
- 1 tl suolaa
- 1 rkl soijakastiketta
- 1 tl mustapippurirouhetta
- 1 tl meiramia

- 2 rkl sulaa kasvismargariinia
- 2 rkl siirappia

Kiehauta vettä isossa kattilassa, ja mausta suolalla. Koverra veden lämmittyessä kaalista kanta syvältä pois. Nosta sitten kaali kattilaan. Minulla kaali ei mahtunut hyvin kattilaan, jotan pyörittelin sitä siellä haarukan ja lastan avulla, käy se niinkin mutta lehtiin tuli vähän turhia reikiä.
Kun kaalin uloimmat lehdet alkaa tummua reunoilta sekä pehmetä, irrota ne varovasti ja aseta pyyhkeen päälle kuivahtamaan. Jatka keittämistä ja lehtien irrottelua kunnes kaikki kaalin vähintään kämmenen kokoiset lehdet on irroitettu.

Keitä riisipuuro, ja mausta ripauksella suolaa. Kun kaikki vesi on imeytynyt riiseihin laita puuro jäähtymään.

Silppua sipuli. Lorauta pannulle öljyä ja kuulota hieman sipulia. Lisää sitten kuiva soijarouhe pannulle ja lisää siihen pikkuhiljaa vettä kunnes rouhe on kunnolla turvotettu. Mausta lorauksella soijakastiketta ja 1/2 tl mustapippurirouhetta.

Laita korppujauhot kulhoon ja kaada päälle soijaruokakerma. Anna turvota viitisen minuuttia ja pilko sillä välin loppu kaali joka oli liian lopulliseen kääreeseen. Lisää sitten korppujauhojen sekaan pilkottu kaali, riisipuuro, soijarouhe ja sipuli sekä loput maisteet.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Levitä keitetyt lehdet alustalle, ja laita kaksi ruokalusikallista täytettä lehden keskelle. Taita sitten lehden paksumpi puoli täytteen päälle, taita sitten reunat ja pyöräytä lopun lehden ympärille. Tarkoituksena on tehdä napakoita kääryleitä. Tee näin kaikille lehdille.

Sulata uunivuoan pohjalle voi tasaisesti. Asettele sitten kääryleet siihen tiiviisti ja valuta päälle siirappi. Anna kääryleiden ruskistua ensin 225 asteessa ja pienennä sitten 175 asteeseen ja kypsennä noin tunti, kääryleet saa tulla aika tummiksi. Valele kääryleitä paistinliemellä muutamia kertoja paiston aikana.

Nauti puolukoiden tai puolukkahillon kanssa.

Nepali chia (3 kuppia)

2010-07-20T15:58:00.005+03:00

Eli miten tehdään nepalilaista teetä.

Tarvitset:
- mustaa teetä (heitin summassa kattilaan, ei siis tullut mitattua, pusseina varmaan kolme)
- 2 kuppia vettä
- 1 kuppi soija/kauramaitoa
- n. 3 rkl sokeria (kun tekee isoihin kuppeihin, nepalilainen tee on hyvin makeaa)

Mittaa kattilaan vesi ja maito, ja laita kuumenemaan. Kun neste alkaa kiehua lisää sokeri ja tee, anna hautua kannen alla kuumentamatta kunnes tee on saanut kauniin värin.
Sokeri yleensä nepalissa lisätään jo valmistusvaiheessa, joten kuppiin kaadettu tee on valmista juotavaksi. Perinteisesti se on hyvin makeaa, esimerkiksi neljään pieneen kuppiin teetä lisätään kolme kukkurallista ruokalusikallista sokeria! Tämä johtunee siitä että Nepalissa syödään normaalisti vain kaksi kertaa päivässä, jolloin teellä on merkitystä myös energian saannin kannalta.
Hauskana asiana meillä tuli vastaan tieto että nepalilaiset terveystietoiset naiset jättää perinteisestä teestä (lehmän)maidon pois, sillä se mielletään epäterveelliseksi. Sokeria kuitenkin pitää olla!

Teen maustamisesta:
Nepalissa ja Intiassa usein maustetaan teetä, tätä voi kokeilla heittämällä teehen esimerkiksi hieman raastettua inkivääriä, neilikan kukkia ja kanelia.
Välillä sokeroituun mustaan teehen lisättiin myös huhmareella jauhettua mustapippuria, tämä ilmeisesti auttaa nuhaan. Ainakin se lämmitti kivasti.

Aamupalaksi terveellistä jogurttia osa 2

2010-07-17T09:32:00.006+03:00

Tämä resepti on käytännössä sama kuin alkuperäinenkin versio, mut koska sitä on hieman kehitelty, ja tykkään esitellä turkoosin väristä jogurttia, niin julkaisen tämänkin nyt.

Jotain spirulinasta: spirulina on levää joka, wikipedian mukaan kuuluu sinilevien ja siniviherlevien sukuun. Se on hyvä proteiinin lähde, sillä se on 65-71 prosenttisesti täyttä proteiinia, ja siinä on kaikki aminohapot täydellisessä balanssissa. Ainakin jos on Jack Joseph Challemia (Spirulina what it is...the health benefits it can give you) uskominen. Kyseisessä Challemin kirjassa puhutaan myös spirulinan positiivisista vaikutuksista diabetekseen, anemiaan, maksasyöpään ja muistaakseni myös allergioihin. Tosin kirjanen on vuodelta 1981, joten tiedä sitten kuinka luotettavana lähteenä tuota voi pitää. Mutta japanilainen filosofi Toru Matsui on selvinnyt 15 vuotta syömällä pelkästään spiruliinaa ja muita leviä, joten tuskin mistään ihan turhasta aineesta on kyse. Aiheeseen en ole kuitenkaan sen paremmin perehtynyt, googlettakoon ne joita enemmän kiinnostaa - minulle riittää tieto siitä että aine on terveellistä.

Kylmäpuristettu pellavaöljy taas hellii ihoa, hiuksia ja verisuonia.

Tarvitset
- jogurttia (uus maustamaton alpron jogurtti k-marketista 1,77 €/500 g)
- 1 tl spiruliinaa jauhemuodossa (punnitse ja säästästästä 19,90 €/ 250 g)
- 1 rkl hampunsiemeniä (ekolosta 6,30 €/500 g)
- 2 tl kylmäpuristettua pellavaöljyä (ekolosta 4,70 €/250 ml)
(- 2 tl kaakaopapurouhetta)
(- pakastemarjoja)
(- makeutukseksi siirrappia, jos käytät maustamatonta jogurttia)
Sulkeissa olevia aineksia vaihtelen fiiliksen mukaan

Kaikessa simppeliydessään, sotke ainekset ja nauti. Spirulinasta jää mulla ainakin turkoosia väriä huuliin, joten muista vilkaista peiliin syömisen jälkeen.

Tofusalaatti (4 annosta)

2010-07-15T08:03:00.004+03:00

Helteillä ei huvita mikään. Ei ainakaan jos edellisenä päivänä on hella kosahtanut käyttökelvottomaksi, vaikka toisaalta ei 30 asteen sisälämpötiloilla kauheasti huvita muutenkaan uunia lämmitellä. Piti siis keksiä jotain kylmää syötävää.

Tarvitset:
- jäävuorisalaatin (1,99 €/kg Siwasta)
- 1 paprika (4,95 €/kg Siwasta)
- 2 avomaankurkkua (tää oli minun päivän yllättäjä, halvempi kilohinta kuin normikurkuilla, 1,69 €/kg Siwasta)
- pieni purkki herkkusieniä
- n. 100 grammaa aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä (200 gramman purkki 2,49 €, katso myös Chocochilin uunissa kuivatut tomaatit)
- 1 pkt kylmäsavustettua tofua
- lisäksi vähän pippuria, suolaa ja oliiviöljyä

Kaada herkkusienistä neste pois (jos et ostanut valmiiksi öljyssä olevia), ja rouhi joukkoon hieman pippuria, suolaa ja kaada loraus aurinkokuivattujen tomaattien öljystä. Jätä maustumaan.
Pese sitten salaatti ja vihannekset, pilko tai revi salaatti ja kuutioi paprika ja kurkut. Sitä mukaan kun pilkot tuotteet siirrä ne kuivahtamaan hetkeksi pyyhkeelle jotta liika kosteus haihtuisi.
Kuutioi tofu ja pieni liiasta öljystä valutetut aurinkokuivatut tomaatit. Huomioi että öljyä ei tulisi kaataa viemäriin, aurinkokuivattujen tomaattien öljy on mukavasti maustunutta ja voi hyvin käyttää vielä uudestaankin. Sotke sitten kulhoon kaikki ainekset varovasti nostellen. Jos herkkusienet ovat kovasti öljyisiä puristele/valuta niistä liika öljy pois ennen salaattiin laittoa.
Halutessasi kaada valmiin annoksen päälle hieman oliiviöljyä ja pippuria.

Chowmein (2-3 annosta)

2010-06-27T13:56:00.005+03:00

Chowmein on sarjaa "laiskottaa, jos vaan heitän pannulle tirisemään jotain kaapin pohjalta". Alkujaan kiinalainen ruoka, se on maukas, halpa (subjektiivisesti, tietenkin) ja oikein tehtynä ravitseva. Me söimme tätä Nepalissa jonkin verran, Kaisla enemmän kuin minä. Uskokaa kun sanomme: ravintolachowmein on yleensä mautonta ja pahaa, joten siihen ei kannata perustaa mielipidettään tästä herkusta. Kotikeittiö on aina paras keittiö, ja parhaimmat chowmeinit söimme lastenkodissa ja Suomessa tehdessämme.

Tarvitset:
- 2 levyä nuudeleita
(- paketti marinoitua tai kylmäsavustettua tofua)
- pala kaalia
- tomaatti
- muita vihanneksia/vihannessekoitusta haluttu määrä
- mausteita: nepalissa chowmeiniin kuuluu tuore vihreä chili, mutta Suomessa on ehkä helpompaa ja halvempaa käyttää kuivachiliä, lisäksi voi laittaa valkosipulia, suolaa ym.
- öljyä paistamiseen

Laita nuudelit kiehumaan, mutta älä lisää liemeen mitään mausteita. Laita samalla paistinpannulle paistumaan tofu keskilämmöllä. Jos laitat ruokaan sipulia niin se kannattaa myös lisätä hieman ennen nuudeleiden paistamista, tee samoin muuta pitempää kypsytystä vaativille vihanneksille. Kun nuudelit ovat valmiita, valuta niistä vesi pois ja lisää ne paistinpannulle. Mausta nuudelit tässä vaiheessa, ja sekoita aktiivisesti etteivät nuudelit pala kiinni. Kun nuudelit alkavat saada ruskeaa väriä pintaan, lisää kuutioitu tomaatti, silputtu kaali ja muut vain pientä kypsennystä vaativat kasvikset. Älä anna kaalin paistua liikaa, sopivaa se on kun se on hieman pehmentynyt mutta siinä on silti vielä pientä rapeutta. Chowmeinin teko ei ole niin helppoa kuin miltä se ensiksi näyttää! Itse tykkään lisätä vielä vähän soijakastiketta jälkikäteen. Tabascocin käy, mutta sitä minä nyt tungen joka ikiseen ruokaan.

Syö tikuilla, kasvata metrin mittaiset viikset ja pohdi zen-viisautta!

Murheellisten mangojen sorbetti 5-7 annosta

2010-06-21T16:40:00.002+03:00

Ensin näin alkuun vuodatus suomesta löytyvistä mangoista:
Olipa kerran päivä kun menin ruokakauppaan etsimään mangoja. En meinannut millään löytää, kunnes apukokkini löysi kämäisen korin kämäistäkin kämäisemmät otukset joita mangoiksi nimitettiin. Nepalissa totuin ihanan mehukkaisiin, tuoksuviin mangoihin jotka on väriltään kelta-oransseja ja muodoltaan pisaramaisia. Suomesta löytämämme (muistaakseni Portugalilaiset) mangot oli väriltään puna-viher-ruskeita, muodoltaan möykkyjä ja haisikin vaan säilöntäaineelta. Vitsi ikävöin teitä oi Nepalin mangot!

No kypsyttelin näitä mangoja pari päivää pöydällä, kun minulla ei ollut haisuja oliko möykyt sitten raakoja möykkyjä vai kypsiä möykkyjä, mutta kovilta ne tuntuivat. Sitten päätin alkaa vihdoin tekemään sitä sorbettia, ja mangot paljastuivat vielä vähän raaoiksi... Aina ei voi voittaa.

Ohjetta lähdetty muokkaamaan Susanna Teen Jäätelö - täydellinen nautinto kirjan reseptistä sivulta 56.

Tarvitset

- 2 kypsää mangoa
- 1 sitruuna
- päärynä
- hyppysellinen suolaa
- 115 grammaa sokeria
- 3 rkl vettä
- koristeluun sitruunamelissaa (myös maun takia)

Kuori mangot ja päärynä, mielellään kulhon päällä niin saat mahdolliset mehutkin talteen. Kaavi sitten mangoaines kivien ympäriltä, ja leikkaa myös päärynästä hedelmäliha, mutta varo ettei mukaan joudu päärynän siemeniä.
Purista sitten sitruunasta mehu, ja yhdistä se mangon ja päärynän kanssa samaan kulhoon. Lisää vielä suola ja soseuta mössö huolellisesti vapaavalintaisella kodinkoneella.

Mittaa teflonkattilaan sokeri ja vesi ja lämmitä miedolla lämmöllä hämmentäen kunnes sokeri sulaa. Odota sitten sekoittamatta että seos kiehahtaa ja ota kattila liedeltä. Anna jäähtyä hetki, ja sotke sokeriliuos sitten mango-päärynä massaan. Anna jäähtyä.
Ohjeessa neuvottiin laittamaan massa kahdeksi tunniksi jääkaappiin, mutta en ymmärrä mikä pointti tässä on - minä vain loppujäähdytin sorbetin jääkaapissa ja siirsin melko pian massan pakastimeen. Ohjeessa neuvottiin myös pitämään sorbetti rasiassa ilman kantta, mutta itse ajattelin että parempi pitää se siellä vaikka kansi raollaan, sillä en halua sorbettiin mitään pakastimen makua. Jos joku tietää onko kannettomuudella joku pointti, niin kertokoot.
Kun sorbetti on pakastunut jonkinverran n. 3-4 tuntia pakastimeenlaiton jälkeen riko jääkiteet haarukalla tai vapaasti valittavalla kodinkoneella. Anna pakastua kunnes sorbetti on kovaa.

Itse nautimme sorbettia vasta seuraavana päivänä, jolloin seos oli mennyt hyvin kovaksi. Sorbetin pitikin antaa sulaa hetken aikaa huoneenlämmössä, että siitä sai kaavittua jotain irti. Totesimme myös että koristeluun käytetty sitruunamelissa sopii makuun tuoden siihen "sen pienen lisän". Maku oli kaikkien koemaistajien mielestä hyvä, ja pieni hedelmälihan tuoma rakeisuus oli siihen piste iin päälle. Koemaistajat ja minä suosittelemme.

Täytekakku

2010-06-17T17:37:00.007+03:00

Täytekakun pohja

Tarvitset
4,5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
4 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta

1,5 dl vettä
1,5 dl soijamaitoa
1, dl rypsiöljyä
3 rkl sitruunamehua

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nesteet keskenään. Yhdistä varovasti sekoittaen. Parasta on sekoittaa taikinaa reunoilta nostellen, vaikkapa nuolijalla. Paista 175
asteessa noin 50 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä, ja leikkaa se sitten kolmeen osaan. Kostuta hyvin, täytä ja koristele mielesi mukaan.

Itse täytin kakun niin että kostutin kaikki kerrokset mansikkamehulla, mitä tuli pakastemansikoiden sulaessa. Vatkasin kaksi Sunnuntai kermapurkkia (1,52 €/kpl) ja levitin toisen kerroksen väliin nokareen kermavaahtoa sotkettuna yhteen Alpro Soyan suklaavanukkaaseen (2,29 €/4 prk), ja toisen kerroksen väliin levitin vähän mansikkahilloa, paljon pakastemansikoita ja kerroksen kermavaahtoa. Päälle levitin seuraavana aamuna paikan päällä (en tarjonnut kakkua kotona, vinkiksi kuljetukseen: tökkää kakkuun muutamia hammastikkuja pitämään kerroksia yhdessä jos aiot koristella täytetyn kakun jossain muualla - tämä estää kakun kerrosten liikkumista paikoiltaan) loput sunnuntai vispit ja kokeilin ensimmäistä kertaa käyttää koristeluun Soyatoon Soy whip, soya spray creamiä (2,99 €/purkki). Kuulin että tällaiset paineilmakermat yleisesti ottaen valahtaa aika nopeasti pahannäköiseksi ja kakku kannattaa koristella vasta mielellään vähän ennen tarjoilua. Itse en kuitenkaan mitään valahtamista havainnoinut yhden päivän tarkkailun aikana joten ehkä tämä on vaan maitokermojen kirous, ja makukin kermassa oli ihan kiva. Nyt on niin kiva kokeilla kaikkia juttuja, kun ei itse tarvitse maksaa ainakaan kaikista ruokaostoksista! Lopuksi koristelin kakun Ohoj:n suklaakastikkeella, mikä kai on tarkoitettu jäätelöön mutta näytti kivalta kakunkin päällä.

Perus piirakkapohja

2010-06-06T18:59:00.004+03:00

Tein piirakan sairaalle Petrille. Ohje on muuten hyvin samankaltainen kuin täällä aiemmin nähty rahkamainen marjapiirakka, mutta tämä pohja on vielä himpun verran nopeampi tehdä. Pohjaan tarvitaan vain kolmea raaka-ainetta, joten tästä helpommaksi ei enää taida voida mennä! Pohjan ohje ei kuitenkaan ole omakeksimäni, se löytyi jostain, mutta en muistanut ottaa lähdettä ylös. Tätä sitten pidetään uunissa aikamoinen tovi, joten ihan nopeasti ei tästäkään siis selviä, vaikka aineksia vähän tuleekin.
Itse en kyllä kauheasti pidä tästä pohjasta siitä syystä että mielestäni sitä on ärsyttävää yrittää levittää tasaisesti vuoan pohjaan. Luulen kyllä että tähän vaikuttaa Nepalissa vietetty aika, kun ei sinä aikana mitään paistinpannulla paistettavaa vehnäjauho-vesi leipää ihmeellisempää tullut leivottua. Kuitenkin, tässä resepti.

Pohjaan tarvitset:
- 100 grammaa margariinia
- 0,5 dl sokeria
- 2,5 dl vehnäjauhoja

Täytteeseen esimerkiksi:
- 2,5 dl raparpereja (olin valmiiksi keittänyt nämä säilyvyyden parantamiseksi, ja lisännyt samalla sokeria ja hitusen kanelia - menee kuitenkin varmasti raakanakin, lisää sitten vain enemmän sokeria)
- 2,5 dl soijajogurttia
- pieni kourallinen (n. desi) mustikoita
+ sokeria

Vaivaa taikina huolella ja levitä vuokaan. Paista 175 asteessa n. 40 minuuttia.

Tällä välin sotke raparperit ja soijajogurtti keskenään, lisää maun mukaan sokeria. Mustikat kannattaa lisätä jäisinä vasta vähän ennen uuniin laittoa.
Ota pohja uunista ja lisää jogurttiseos, halutessasi sirota päälle hieman kanelia koristeeksi.
Paista uunissa vielä n. 20 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla sillä päällys jähmettyy vasta jäähdyttyään.

Itävaltalais-sveitsiläisittäin toteutettu pastakastike nepalilaisilla raaka-aineilla

2010-06-01T16:48:00.003+03:00

Tällaisella otsikolla tälläkertaa. Tehtiin siis sveitsiläis-itävaltalaisen vapaaehtoisen kanssa tällaista pastakastiketta n. 60 hengelle jättimäisessä padassa. Hyvin kelpasi! Varoitan että kastike on hyvin currymainen, kun syö vain kaksi kertaa päivässä niin ruuan täytyy olla ruokaisaa!
Tämä ohje kuitenkin tehty pienemmälle populalle.

N. 10 annosta

Tarvitset:
- iso sipuli
- 2 * paprika
- n. puolikas valkosipuli/muutama kynsi
- kaksi pientä kesäkurpitsaa
- pieni munakoiso
- pala kukkakaalia
- 3 * porkkanaa
(- 6 * tomaattia)
(- sieniä/perunaa/retiisiä/vihreitä chilejä)
- purkki tomaattipyrettä

Sovella reseptiä sen mukaan mitkä on kausivihanneksia. Nepalissa tällainen kastike 60 hengelle maksoi n. kuusi euroa. Suomessa varmaan maksaa kymmenkertaisesti.

Pilko sipuli ja kuori valkosipuli. Valkosipulinkynsiä ei tarvitse pilkkoa, korkeintaan voit halkaista isoimmat kynnet kahtia.
Voit sitten pilkkoa sopivan pieniksi palasiksi puhdistetut vihannekset. Jos haluat lisätä kastikkeeseen myös oikeaa tomaattia, ne on parasta kiehauttaa kuumassa vedessä niin kuoret lähtevät helposti nyppimällä irti.
Kuulota ensin sipuli ja valkosipuli öljyssä pannulla, lisää tähän joukkoon myös osa vihreistä chileistä pilkottuna - jos haluat tuoretta chiliä käyttää. Lisää sitten muut vihannekset ja tilkka vettä. Laita kansi päälle ja anna hautua. Jos teet ison erän, tai vain pienessä pannussa, niin lisää vihanneksia pienissä erissä.
Kun juurekset alkaa hieman pehmetä, lisää tomaattisosetta.

Mausta suolla, chilillä, pippurilla, ja halutessasi raastetulla inkiväärillä.

Anna hautua pitkään ohjeella mitä pidempään sen parempaa. Parasta kastike on seuraavana päivänä, jääkaapissa levänneenä.

Vinkkinen, jos keität pastaa saman aikaan ja pasta joutuu odottamaan ennen tarjoilua niin lisää hieman nestettä pastakastikkeesta. Tämä estää pastan toisiinsa tarrautumisen.

Väliraportti

2010-04-23T08:09:00.002+03:00

Vegemenu totesi jo pian elokuun jälkeen sitten että on mahdotonta kirjoittaa montaa merkintää nepalilaisesta ruuasta. Ei nimittäin ole kovin montaa tapaa keittää riisiä ja linssejä, eikä arkicurryjakaan ole niin monenlaisia. Jos joku haluaa kuulla tiivistyksen curryista niin silloin kun kasvaa pinaattia niin syödään pinaattia, silloin kun peruna ja kukkakaali on halpaa niin paistetaan perunaa ja kukkakaalia. Valitettavasti lähes kaikki muu ruoka on kotoisin muista maista, eikä niitä nautita lastenkodilla juuri kuin joskus erikoistilaisuuksissa.

Suomeen lähtö meillä kuitenkin lähestyy, enää vain reilu kuukausi että lentokone pärähtää käyntiin ja saastutamme tiemme raskain sydämin takaisin kohti kotikeittiöitä. Suomessa olijoille siis muistuttaisimme, että rakastakaa keittiöitänne, voin valehtelematta sanoa että oma keittiö: uuni ja tutut ruoka-aineet on asia jota olen lähes päivittäin kaivannut Suomesta. Voi siis odottaa että merkinnät taas lisääntyvät paluun jälkeen, onhan sitä ehtinyt kypsytellä mielessä yhtä jos toistakin reseptiä mitä haluaisi päästä kokeilemaan!

Muistuttaisimme myös Tamperelaisia, ja siellä lähiseuduilla oleilevia Vegfesteistä. Nauttikaa ruuasta! Ihanasta vaihtelevasta ruuasta, joka ei ole joka päivä valkoista riisiä ja laihaa linssikastiketta.

Mitäs me syödään?

2009-10-07T08:10:00.000+03:00

On aika hankala erottaa mikä täällä on nepalilaista ruokaa, ja mikä tuotu jostain muualta. Ilmeisesti paljon vaikutteita keittiöön tulee luonnollisesti Intiasta, mutta myös Tiibetistä. Monet täällä tarjoiltavat ruuat ei siis ole täältä kotoisin, mutta koska tänne tulevan on hyvä tietää vähän ennalta mitä joidenkin ruokien nimet tarkoittaa, niin tässä pieni kuvaus ruuista mitä täällä syödään:

Momot on vähän niin kuin raviolia, ne on siis erilaisilla kasviksilla (yksissä syömissäni oli mielestäni joukossa myös riisinuudeleita ja toisissa taas murennettua tofua) ja mausteilla täytettyjä taikinakuoria jotka on keitetty tai uppopaistettu (me ollaan syöty vain paistettuja). Näitä sitten dippaillaan erilaisiin kastikkeisiin ja nautitaan. Täällä tykätään paljon momoista, ja nämä eivät ole aina kasvistäytteellä, joten täytyy muistaa tilata aina erikseen kasvismomoja. (Täällä myydään paitoja, joissa lukee I *sydän* Momo's, samaan tyyliin kuin I love NY -paidoissa)

Chapat (toisinaan olen kuullut tästä puhuttavan swarina, en tiedä onko niillä mitään eroa, vai onko kyse vain eri nepalissa käytetyjen kielien termeistä samalle asialle) on vehnä-öljyleipänen. Sen valmistaminen on niinkin yksinkertaista että sotketaan vehnäjauhoihin sen verran vettä että massaa pystyy muovailemaan, sekä tilkka öljyä. Tämän jälkeen taikina jaetaan pieniin palohin, jotka kaulitaan vehnäjauhojen avulla samalla hartaudella pyöreiksi, kun Suomessa kaulitaan karjalanpiirakkataikinaa. Nämä lätyskät uppopaistetaan öljyssä nopeasti, ne ei saa ruskettua, mutta ne saa turvota, ja luultavasti turpoaakin. Läpyskät asetetaan paperitetulle astialle, missä ylimääräinen öljy saa valua pois. Nämä eivät ylläripylläri maistu oikeastaan yhtään miltään, mutta on ihan kivaa vaihtelua ruuan kanssa ainaisen riisin ja daalin seuraksi.

Chowmein tarkoittaa paistettuja nuudeleita. Nämä tehdään yleensä ihan tavallisista vehnäpussinuudeleista, jotka keitetään ilman mausteita, ja kun ne on keitetty niin valutetaan keitinvesi pois. Sitten kuumennetaan isohko loraus öljyä, lisätään sinne haluttu määrä ylimääräisiä kasviksia ja lopuksi nuudelit ja mausteet. Sitten sotketaan niin että nuudelit ei jämähtäisi pannuun, ja käristetään hetkinen.

Samosat on vähän kuin kolmionmallisia momoja, mutta nämä on aina uppopaistettu, ja taikinakuori on ohuempi ja kerrosmaisempi (olen jo nähtävästi ehtinyt unohtaa suomalaisia sanoja, mut sanotaankohan sitä lehtitaikinaksi?). Nämä ovat täytetty kasvismassalla, missä on perunaa ym. Näitä löytyy vähän jokaisesta katukeittiöstä ja hinta on jossain 15 rupiin tienoilla, nämä sopii hyvin rasvaiseksi välipalaksi kun pelkkä hedelmä ei riitä täyttämään vatsaa.

Paikallinen tee taas on periaatteella paljon ja vähän enemmän sokeria, vähän itse teetä ja iso loraus maitoa (mahdollista pyytää myös mustana), aiheuttaa mukavan sokerihumalan heti aamusta. Lastenkodilla maitoteetä juodaan vain harvoin, ja olen myös kuullut että musta tee on tällä hetkellä todella muodikasta, sillä maito koetaan terveydelle haitalliseksi ja lihottavaksi. Sokeri ei kuitenkaan ole boikottilistalla, kunnon nepalilainen tee tehdään niin että viiteen kupilliseen kiehuvaa vettä lisätään yksi ruokalusikallinen mustaa teetä ja seitsemän KUKKURALLISTA lusikallista sokeria.

Yllättäen tofua täällä syödään yllättävän vähän. Sitä kyllä löytyy useimpien ruokalistojen menuista, mutta usein vain parin ruoka-annoksen verran. Tosin täällä syömäni tofu on kuitenkin ollut aika mieleenpainuvan hyvää. Se on monesti osattu paistaa pinnalta rapeaksi, ja osataan tarjota todella tulisena. Joskin eräässä vähän arvokkaammassa ravintolassa, missä ruoka-annokset maksoi kolmen euron pintaan niin tofu oli ällöintä ikinä, mut yksikään paikka missä ruoka maksaa kaksi euroa tai vähemmän ei ole vielä tehnyt tofupettymystä.

Yksi ruokayllätys täällä oli kun vähän aikaa sitten tilasin ensimmäisen kerran ravintolassa salaatin, ja poltin suuni täydellisesti sen kanssa (suu ja eritoten huulet oli tulessa vielä monta tuntia syömisen jälkeen). Nähtävästi chili sopii välillä ihan joka paikkaan. Salaatit on täällä ollut aika vihannespainotteisia. Porkkanaa ja kaalia löytyy, ja retiisiä tarjotaan todella monesti.

Mutta ei pidä unohtaa että täällä kuitenkin valtaosa ihmisistä syö kaksi kertaa päivässä daal bhaatia: riisiä ja linssikastiketta joka tarjotaan monesti curryllä ja tulisella azaarilla. Sitä mekin täällä syödään päivittäin, ja muita herkkuja ja vain vapaapäivinä. Daal bhaat on myös juhlaruoka, mutta juhlissa erilaisia curryja on tarjolla enemmän, ja jos oikein herkutellaan niin syödään kalliimpaa riisiä (jotain jasminriisiä), ja tämän sekaan saatetaan laittaa kuivahedelmiä ja pähkinöitä. Tämä on minunkin mielestäni oikein hyvää, vaikka ajatus riisinsyönnistä muuten välillä melkein itkettää.
Riisi on täällä jokapäiväinen ruoka, mutta silti iso herkku, ja naiset jotka haluaa laihduttaa jättää juuri riisin pois ruuasta ja syö sen sijaan vaikka perunaa tai leipää. Tällälailla on kuitenkin hankala olla pitkään aikaan, koska paikallisten mielestä riisi on niin hyvää. Että sillälailla.

Daal Bhaat

2009-09-01T08:56:00.006+03:00

Daal bhaat tarkoittaa yksinkertaisesti linssiä (daal) ja riisiä (bhaat), joita nepalilaiset syövät kaksi tai kolme kertaa päivässä. Orpokodilla sitä syödään kaksi kertaa päivässä, aamulla 8-9 aikaan ja illalla 6-7 aikaan. Riisin ja linssikeiton kanssa tarjoillaan myös yleensä todella hyvää currya. Mielestäni linssikeitto ei ole järin voimakkaasti maustettu, ja curry taas voi olla todellakin tulinen.

Ainakaan ensimmäisen viikon aikana Daal Bhaat ei ole tullut korvista ulos, ja side orderina curry tai joku muu härpäke on ollut aina vähän erilailla tehty. Kirjoituspäivänä meillä oli soijapaloja ja eilen oli perunoita. Olen välillä miettinyt, miten ravintopitoista ruokaa Daal Bhaat + curry voi olla. Linsseissä on proteiinia ja muita tärkeitä ainesosia, mutta riisissä ei ole oikein mitään, sillä täällä syödään valitettavasti suurimmaksi osaksi valkoista riisiä.

Riisiä Nepalissa kasvaakin todella paljon, ja Chitwanin reissulla ei voinut kuin vain ihmetellä, miten nepalilaiset saavat riisin kasvamaan melkein missä vain. Maaseudulla monien mäkien rinteillä on riisiterasseja, ja melkein jokainen hedelmällinen maapala on valjastettu riisin kasvatukseen. Riisisadon jälkeen aletaan kasvattamaan vehnää (wheat, ei weed, niin kuin me ensimmäiseksi kuulimme).

Daal Bhaatiin tarvitaan siis vain

riisiä
linssejä
vettä
mausteita (linsseihin, suolaa ja turmerikkia)

Linssikeitossa on reilusti vettä, joten kyse ei ole meidän yleensä tekemästämme linssimuhennoksesta, jossa pikemminkin sekoitetaan vesi linsseihin, eikä päinvastoin. Ilmeisesti tässä linssikeitossa käytetään vihreitä linssejä, ja lopputulos on hyvin keittomaista. Sekoita sekaan suolaa ja turmerikkia makuun.

Riisi kannattaa ensin pestä huuhtelemalla se useaan kertaan. Näin poistetaan riisistä se pöly, mikä siihen on kertynyt kun kotipaikkakuntasi maanteillä on jyristellyt lyijybensaa käyttävät riksat, mikrodösät ja kuorma-autot. 50 kilon riisisäkkejä on myös heitelty varmasti lavalta toiselle, ja niiden päällä on istunut karrvaiset paskajaskat.

Riisi keitetään ihan normaalisti puutulella. Muista varmistaa, ettet jättänyt eilen pilkkomasi puut ulos monsuunisateen armoille, jolloin puun sytyttäminen on aika kinkkinen homma. Käyttämäsi rautapönttö kannattaa myös puhdistaa. Myös astia, jossa keität riisit, kannattaa valella savella ulkopuolelta, jolloin noki on helpompi pestä pois. Keittele riisiä kunnes se on kypsää. Riisiä ei tarvitse maustaa.

Riisi ja linssit keitetään yleensä yhtä aikaa, ja emme päässeet henkilökohtaisesti todistamaan linssien keittoa, vaan keskityimme riiseihin. Side orderina teimme perunoita riisien jälkeen. Perunoihin käytetään reilusti öljyä ja mausteita, ja teimme perunat seuraavista aineksista:

perunaa
öljyä
fenuqinvarsia
suolaa
turmerikkia
kuminansiemeniä

Pilko ensin perunat kokkiveitsellä leikkuulaudalla, tai kuten kuvassa, lattialla nepalilaisella vetsellä jalkojen välissä pienen pieniksi kuutioiksi.
Käytä laakeaa astiaa, vähän kuin wok-pannua, ja levitä paljon öljyä pohjalle. Perunoita ei ihan uppopaisteta, mutta öljyä tulee olla niin paljon että jokainen perunanpala on öljynpeitossa. Kuumenna öljy kuumaksi, tiedät että öljy on tarpeeksi kuumaa kun tiputat pari kuminan siementä öljyyn ja odotat että ne on muuttunut mustaksi. Muista, ettei vesi saa joutua kosketuksiin öljyn kanssa. Lisää vielä kokonainen chili öljyyn, ja pudottele perunat varovasti mutta nopeasti pannulle, ja kääntele perunoita ahkerasti. Mausta häpeilemättä kaikella, mitä sinulta sattuu löytymään. Lopputulos on varmasti aina erilainen. Anna perunoiden käristä kypsiksi, mutta älä anna palaa pohjaan.

Tähän mennessä aamaa on varmasti saanut linssit keitettyä, ja palauta mausteet hänelle. Nauti riisi, linssit ja potaatit asiaankuuluvalla hartaudella. Muista, että riisi on pääruoka, eivät potaatit, ja perunacurrya kannattaa ottaa vain muutama reilu lusikallinen. Vaikka potaateistasi tulikin taivaallisen herkullisia, älä ahmi niitä liikaa. Muista nauttia myös linsseistä ja riisistä. Jos riisi-linssi -yhdistelmä kuulostaa liian tasaiselta, muista, että Suomessakin ahmitaan keitettyjä perunoita ja väitetään niiden olevan "maukkaita" tai "terveellisiä". Talon Äijän tahi Ämmän tehtävä on syödä perunoiden paistamisen yhteydessä käristetty chili, häntä varten kannattanee varata vähän ylimääräistä vettä.

Ruokajuomana käy vesi, tai jos satut tulemaan etelä-euroopasta, Carlsberg, Tuborg, San Miquel ja Everest saattavat kiinnostaa enemmän. Rohkeampi yksilö saattaa myös haluta rakshia, Nepalin vastinetta kiljulle. Vastuuntuntoinen vapaaehtoinen pitäytyy kuitenkin vedessä, ja muutenkin sellaiset herkut kuten nuudelit, pitsat ja leivokset kuuluvat Thamelin turistighettoon. "Aikuisille" (=yli puolitoistametrisille pikkupojille) vinkiksi paikalliset viinat ovat kuulemma saamastamme ennakkotiedosta huolimatta korkealaatuisia, ja Nepalissa on muutamia arvostettuja tislaamoja. Toista se on kuulemamme mukaan ei niinkään kaukana kuin Indonesiassa, jossa paikalliset "vodkat", "viskit" ja "rommit" ovat vain samaa litkua eri väriainaineilla. Lähdekirjallisuutta lainataksemme, "riisistä se on tehty ja pontikalta se maistuu".

Toivottavasti Daal Bhaat -kokeilusi valottaa hiukan enemmän nepalilaista ruokakulttuuria. Yli 20 miljoonaa nepalilaista syö tätä safkaa päivittäin, mutta eipä täällä muutakaan oikein ole kuin riisiä ja linssejä. Riisistä saa kyllä tehtyä muitakin todella herkullisia ruokia, ja olemme törmänneet muutamiin aivan erikoisiin ilmestyksiin. Siitä kuitenkin seuraavalla kerralla.

Syö ruokasi niin nopeasti että kuvaaja ei ehdi ottamaan kuvaa.

Ruokailusta Nepalissa

2009-08-16T11:21:00.002+03:00

Ruokablogin kirjoittajina oltiin tänne tullessamme tietysti kuola suupielestä valuen ja sormet näppäimistöllä kuumotellen odottamassa mitä ihania makunautintoja tulemme kohtaamaan. Tai no nyt vähän saatoin liioitella, mutta kuitenkin jännäilimme mitä kaikkia kasvisruokia maasta löytyy, onhan täällä sentään iso osa kansasta suurimman osan elämästään kasvissyöjiä.

Noh. Tästä siis päädyimme tilanteeseen että ensin hengailimme muutaman päivän Thamelissa guesthousissa, jolloin söimme sitä mitä maksoimme, ja elämyshaluisina (tai sitten ihan vaan piheinä/säästäväisinä/sniiduilevina) ihmisinä halusimme tietty syödä pienissä paikoissa jotka sijaitsevat hämärillä sivukujilla ja paljastuu joko ykkösluokan elämykseksi (kuten iso kasvismomoannos jotka söin kuudellakymmenellä sentillä jonkin sortin kiinalaisessa) tai sitten "no olishan se pitänyt arvata, kun se oli niin halpa paikka" pettymyksissä. Pääosin kuitenkin pitäydyttiin niissä halpaakin halvemmissa paikoissa koska kalliit ravintolat on täynnä voileipiä, pitsoja ja pasta-annoksia ja niissä ruoka ei muutenkaan ollut niin hyvää.
(Kuvassa Kaisla syömässä kasviscurrya naan-leivällä ja inkiväärimehulla organic cafeessa, oli muuten tulista mehua!)

Täällä orientoitumisleirillä taas ruokaelämykset ovat olleen vieläkin... hmm... erikoisemmat. Ensimmäinen ateria mitä täällä söimme pasta-annos. Sitten olemme syöneet mm. hampurilaisia, ranskalaisia, kevätrullia, perunakuutioita ja riisipuuroa. Vain muutaman kerran olemme syöneet riisiä ja linssikastiketta. Aamiaiseksikin ollaan syöty lettuja, pikakahvia ja valkoista paahtoleipää! Ainut iso ero ollaan huomattu kotoisiin asioihin on että kaikkeen mahdolliseen laitetaan mahdollisimman paljon sokeria. Paikalliseen chiyaan eli teehen tämä "neljä mitallista sokeria ja kaksi mitallista teetä" tapa oltiinkin jo omaksuttu, mutta että kahvikin maistuu vain sokerilta ja hedelmäsalaattiin täytyy laittaa sokeria, niin alkaa jo kuulostaa että hammaspeikoilla on aikamoiset bileet.
No me oltiin tietenkin eniten hämmentyneitä tällaisesta hampurilaisravinnosta, mutta ei sanottu tai kysytty mitään koska ei haluttu olla loukkaavia. Myöhemmin sitten selvisi että koska tulemme todennäköisesti syömään joka ikinen päivä orpokodeilla riisiä ja linssimuhennosta, niin meitä ei ole haluttu liikaa ennalta kyllästyttää näillä aineksilla.

Kuitenkin se mitä olen täällä syönyt paikallista (tai osin tiibetiläistä kuten momot ymmärtääkseni on ja osin tietysti intialaista) ruokaa on ollut hurmaavaa. On ihana kun ravintolassa liharuuat on usein eristetty omaan pieneen laatikkoonsa ja kaikki muu on kasvista. Ihanaa on myös se että täällä orientaatioleirillä kaikki on kasvisruokaa, jopa hampurilaiset. Jos lihaa on tarjolla se on ollut erillisessä kipossa josta sitä voi lisätä omaan ruokaansa. Kasvissyöjiä meidän kymmenenhengen vapaaehtoisporukasta on ymmärtääkseni neljä, mutta kaikki täällä tuntuvat joka kerta valitsevan kasvisruuan, joten vaikka lihaa olisi tarjolla niin se ei usein mene kaupaksi.
Toinen huomio ruuissa on se että olin odottanut syöväni täällä paljon tulisempaa ruokaa! Ruoka on monesti ihan mukavasti maustettua, mutta vain kerran on tullut se ihana fiilis mikä tulee kun syö oikein tulista ruokaa ja nenä aukaisee hanansa ja silmät vuotavat.
Olen myös lukenut ja kuullut että nepalilaiset eivät syö vasemmalla kädellä, sillä se on likainen (vessakäsi), eivät jaa ruokaansa (siis pyöritä ruokalautasiaan pöytäseurueessa maistellen) koska se (rituaalisesti) saastuttaa ruuan ym. Mutta nämä eivät ole kyllä näkyneet ainakaan toistaiseksi näkemissämme ruokailuympäristöissä. Monet paikalliset näyttävät tyytyväisenä käyttävän vasenta kättään ruokailussa apuna. Lisäksi kun kiersimme yhtenä päivänä temppeleitä vapaaehtoisporukankanssa ja menimme paikallisen kielenopettajamme johdolla ravintolaan tämä itsekin kysyi haluaisiko joku maistaa hänen momojaan ja tarjosi chilikastikkeensa saksalaiselle vapaaehtoiselle. Ilmeisesti siis nämä tavat eivät ole kovin tulenarkoja ainakaan ihan pääkaupunkialueella. Saa nähdä mikä meininki on ensi viikon kylävierailulla Lamatarissa.

Mansikkakakku

2009-07-30T18:11:00.008+03:00

Viimeisenä asiana ennen meidän lähtöä kaukomaille halusimme tehdä vielä aika perinteikkäästi suomalaiseen kesään kuuluvan mansikkakakun. Käytimme ohjeena Vegaaniliiton sivuilta löytyvää reseptiä sillä emme ole suuria täytekakun ystäviä ja halusimme käyttää mahdollisimman perusreseptiä. Ohje oli ihan käypä vaikka vähän sitä hioisimmekin jatkossa.

Tarvitset pohjaan:

- 190 g sinistä Keijua (plus vähän vuoan voiteluun)
- 7-9 dl vehnäjauhoja
- 1,5 tl vanilliinisokeria
- 5 1/4 tl leivinjauhetta
- 3,4 dl sokeria
- 4,5 dl soija- tai kauramaitoa

Väliin ja kakun päälle tarvitset vielä:

- mansikoita
- kaksi purkkia soijakermaa
- tilkka limukkaa kostukkeeksi
- banaania tai muita marjoja, tai vaikka hilloa

Toimi näin:
Sotke pohjan kuivat ainekset keskenään sekoita sitten sormin joukkoon margariini ja kun massa on tasaista niin lopuksi soijamaito hellästi taikinamassaa käsitellen.
Voitele ja korppujauhota vuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteella alimmalla tasolla n. tunti (ohjeessa sanottiin 1 h 15 minuuttia, mutta meillä ainakin alle tuntikin olisi riittänyt). Jäähdytä jonkin aikaa ja kumoa sokeritetulle alustalle.

Kun kakku on kokonaan jäähtynyt leikkaa se kolmeen osaan. Kostuta sitten hieman pohjaa, lisää haluamasi täytettä ja kermavaahtoa. Lisää toinen osa ensimmäisen päälle ja toista samat toimenpiteen. Päällimäinen osa puolestaan vain kostutetaan, lisätään kermavaahto ja koristellaan. Lopuksi nauti. Kakku on parhaimmillaan kun se on seissyt jonkin aikaa viileässä jolloin pohja on imenyt kosteutta.

Meidän tekemämme kakku oli vain vähän kostutettu, ja siksi aika kuiva joten suosittelemme kostuttamaan kakkua reilummin, ohjeessa oltiin myös kehoitettu käyttämään vehnäjauhoja yhdeksän desiä, mikä oli mielestämme turhan paljon joten vähempikin varmasti riittäisi. Tästä huomaa kun ei itse ole maailman suurin täytekakun ystävä, että kehitettävää tällä alalla olisi. Ehkä sitten kun palaamme Nepalista niin palaamme asiaan ja teemme vielä haastavamman kakun!

Tiedotus

2009-07-08T16:28:00.002+03:00

Muutama onkin jo saattanut ihmetellä, miksi reseptejä ei ole julkaistu pitkään aikaan. Tähän on kuitenkin hyvä (teko)syy!
Vegemenun kirjoittajat ovat nimittäin innokkaasti tehneet kahdeksan tunnin työpäiviä, ja iltaisin valmistautuneet elokuun alkua varten, sillä silloin me suuntaamme reseptivihkomme kohti uusia tuulia Nepalin Kathmandussa. Lähdemme tekemään sinne opintoja ja vapaaehtoistyötä orpokotiin, joten merkinnät vähenevät, siis ainakin aiemman mittapuun mukaan. Arvaan nimittäin, ettemme malta joka viikko kirjoittaa vähän toisistaan poikkeavia paikallisen ruuan, dal bhatin, reseptejä, mutta suunnitelmissa on jatkaa jokatapauksessa kirjoittelua. Vaikka kaikki merkinnät eivät olisi puhtaasti reseptejä niin ruuan ympärillä kuitenkin pyöritään!

Toisenlaisia kokemuksia vapaaehtoistyöstä ja muista asioista Nepalista kirjoittelemme blogiin http://voluntarily-yours.blogspot.com/
Tervetuloa sinnekin!

Chilisuklaakakku (n. 10 annosta)

2009-05-27T17:47:00.004+03:00

Tämä ohje on ilmeisesti ollut Helsingin Sanomissa 27.3.2008, itse lähinnä vain vegaanistin tämän.
Kivasta kuvasta kiitos Mariannelle!

Tarvitset:
- 150 g margariinia (+ nokare vuoan voiteluun)
- 3,5 dl sokeria
- n. 1 dl soijajauhoja
- n. 1 dl vettä
- 1 dl tummaa kaakaojauhetta
- 2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
- 1 rkl vaniljasokeria
- 0,5 tl suolaa
- teelusikan kärjen verran tulista chiliä (vältä niitä kaupan chilimausteseoksia, joissa on joukossa valkosipulia ym. itsellä oli jotain todella tulista chilijauhetta chilikauppa.fi:stä)

Lisäksi halutessa päälle tomusokeria tms. Mielestäni marjat, etenkin puolukat, tuo kakkuun kivaa raikkautta, mutta pakastemarjat mössääntyy kakun päälle aika nopeasti.

Valmistus:
Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen, ja voitele sitten kakkuvuoka. Minä käytin irtopohjavuokaa, johon laiton leivinpaperin pohjalle, joten siitä tarvitsi rasvata vain reunat. Sulata rasva (jos on ovela, ja on uunin kestävä kippo niin käytä laita rasva sulamaan lämpiävään uuniin), ja kaada sen joukkoon sokeri ja soijajauho-vesiseos, vatkaa.
Yhdistä toisessa astiassa kuivat aineet, chilin kanssa saa olla varovainen, sillä ei ole kovin hauskaa polttaa suuta kakkua syödessä (kokemuksen syvä rintaääni....). Lisää sitten ne siivilän läpi taikinaan, sekoita. Kaada sitten taikina vuokaan, ja paista 20 minuuttia. Kakku saa jäädä sisältä kosteaksi.
Kakun jäähdyttyä kippaa se tarjoiluastiaan, ja sirota päälle tomusokeria.

Banaanikeksikookosjäätelö (8 annosta)

2009-05-19T20:22:00.006+03:00

Herkkujen herkku tämä(kin) jäätelö! Itsetehdyssä jäätelössä on se ehdoton etu, että saa tehdä juuri niin ihastuttavan hullunkurisia maku- yhdistelmiä kuin haluaa ja laittaa niin paljon makua kuin haluaa, toisin kuin kaupan jäätelöissä, missä monesti sitä täytemakua on vain nokare.
Herkullisesta kuvasta kiitos kämppiksellemme Mariannelle.

Tarvitset:
- 2 prk soijakermaa (yhteensä 4 dl)
- 1 prk kookoskermaa
- 3-4 banaania (mahdollisimman kypsiä)
- 100 g kaurakeksejä

Sitten toimintaan:
Vatkaa kylmettyneet kermat vaahdoksi. Muussaa joukkoon banaanit ja murskaa myös keksit joukkoon pieniksi paloiksi.
Sekoita ja kaada rasiaan, pakasta. Muista ottaa jäätelö sulamaan ajoissa ennen nauttimista, sillä suoraan pakastimesta ottaessa se on liian jähmeää annosteltaviksi.

Hummus

2009-05-17T11:46:00.004+03:00

Onpa ollut ihan päätöntä menoa viimeisen kuukauden ajan. Tuntuu että olemme eläneet joko kotona kymmenessä minuutissa väsätyillä pikaruuilla, tai tapaamisissa, leireillä ym. muiden valmistamilla ruuilla tai sitten vaan väsyksissä ollessa nähneet nälkää. Ei siis ole pahemmin ehtinyt ruokaa ajatuksella laittamaan. Asia ei nyt ihan tähän hätään ehkä muutu, kun koulussa tarvitsee välillä viihtyä melkein yksitoistatuntisia päiviä, mutta kohtahan kesäkin jo koittaa!

Teimme tämän kuun kämppikseni Mariannen kanssa läksiäisjuhliimme mm. pinaatti- ja porkkanasämpylöitä ja niiden kaveriksi hummusta. Kävikin niin että Marianne osoittautui varsinaiseksi hummustaikuriksi, ja loihti siitä ihan mielettömän hyvää. Hummus katosi pöydältä salaman nopeasti ja karskimmatkin sekasyöjät kyseli reseptiä. En siis kuvaa ehtinyt tästä suosikkierästä nappaamaan, joten kuvassa pällistelee toinen erä hummusta, johon eivät aurinkokuivatut tomaatit päässeet mukaan.

Tarvitset:
- n. 6 dl keitettyjä kikherneitä (itse keitimme n. kolmenlitran kattilallisen kikherneitä ja erotimme siitä vain pienen osan tätä varten. Papuja yleisesti ottaen kannattaa keittää iso erä ja vaikka pakastaa osa)
- 2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja (käytimme purkkia jonka paino öljyineen oli 200 g ja itse tavaraa 95 grammaa)
- yhden sitruunan mehu
- 1 dl vettä
- loraus oliiviöljyä
mausteeksi kuivattua persiljaa, suolaa, hieman chiliä ja valkosipulia/valkosipulijauhetta

Toimi näin:
Soseuta kikherneet massaksi, jos ei sauvasekoittimesi, tehosekoittimesi tai muu vastaava soseuttimesi pure niihin sellaisenaan niin lisää jo tässä vaiheessa vesi nesteeksi.
Tämän jälkeen lisää muut ainekset ja tehosekoita massa tasaiseksi massaksi.
Aseta valmis hummus pöydälle ja väistä keittiöön rynnivää nälkäistä ihmismassaa.

Karjalanpiirakoita (n. 20)

2009-04-25T09:45:00.007+03:00

Karjalasta kajahtaa: Suomessa, tai ainakaan Itä-Suomessa ei taida olla kovin montaa ihmistä jotka eivät ole karjalan-piirakoita syöneet. Ne ovat itselleni suurta herkkua, joten ajattelin niitä sitten tehdä. Karjalanpiirakkataikina on todella helppo tehdä, mutta riisipuuron tekemiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Vegaanisille riisipuuron voi tehdä kaura- tai soijamaitoon, mikä ei huhuista huolimatta vaikuta makuun mitenkään. Jotkut ovat tosin sitä mieltä, että puurosta olisi tullut makeampaa.

Taikinan tekoon tarvitaan:
1 tl suolaa
2½ dl ruisjauhoja
2½ dl vehnäjauhoja
2 dl vettä
1 rkl öljyä
täytteeksi riisipuuroa
sinistä keijua

Sekoita kuivat ainekset (suola + jauhot) ja sekoita. Lisää sen jälkeen kylmää vettä ja vaivaa, kunnes taikinasta on tullut sopivan taikinamaista. Lisää tarvittaessa hiukan jauhoja. Öljyä voi myös lisätä hieman. Kun taikina on mielestäsi sopivan tuntuista, jaa taikina kahteenkymmeneen osaan, ja kauli niistä ohuita (siis oikeasti ohuita) soikioita.

Levitä riisipuuroa lätyille ja rypytä. En osaa sanoa mitään hyviä ohjeita kuinka paljon tai kuinka vähän sitä kannattaa levittää: luultavasti sinunkin piirakoista tulee hiukan rumia kirkkoveneitä niin kuin meilläkin. Tekemällä oppii, ja täydellisimmät karjalanpiirakat olen nähnyt vain isoäitini luona, joka sentään rypytti muutaman satatuhatta karjalanpiirakkaa elämänsä aikana. Kunhan vaan levität sen verran vähän, ettei puuro tursua yli äyräittensä, kun rypytät piirakan reunoja.

Sulata vielä nokare rasvaa ja voitele piirakat. Paista piirakat 250 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes ne näyttävät syötäviltä. Omat piirakkani olisivat saaneet luultavasti olla vielä muutaman minuutin, kun niistä tuli hiukan kelmeitä, tai sitten en voidellut niitä kunnolla.

Liha(ttomat)piirakat (10 kpl)

2009-04-19T10:12:00.006+03:00

Tämä ei ole mitään pikaruokaa, eikä ainakaan terveysruokaa, mutta rasvaista ja herkullista kyllä varmasti! En edes osannut arvata että pitäisin näistä herkuista näin paljon, sillä muistikuvani lihiksistä on lähinnä rasvainen ja mauton mötkö lautasella. Mutta ah kun sain vihdoin vegaanisen lihikseni lautaselle ja sen päälle sinappia ja ketsuppia niin koin jotain omituisen autuasta nautintoa.
Eli hyvää oli, ja olen varma että perus lihaanit ei maista eroa omiin versioihinsa, joten jos on sellaisia rasvaisen ruuan lihaaniystäviä tulossa kylään, ja jaksaa nähdä vaivaa ruokaan niin näitä kannattaa kokeilla!
Vegaanisia lihiksiä on viimeaikoina tehty myös Dinan maailmassa, mistä minäkin vähän ohjeita tarkistin, joten sieltäkin kannattaa vinkkejä etsiä.

Taikina:
- 5 dl vettä
- 1 pss kuivahiivaa
- 2 tl sokeria
- 2 tl suolaa
- 2 rkl öljyä
- 11 dl jauhoja (+ lisäksi jauhoja leivontaan)

Täyte:
- 2 pientä sipulia
- 3-4 valkosipulinkynttä
- mietoja sieniä maunmukaan, esim. herkkusieniä
- 1 dl puuroriisiä (keitettynä ohjeen mukaan vaikkapa kauramaitoon)
- n. 200 g soijarouhetta
- paprikajauhetta
- mustapippuria
- suolaa
- loraus soijakastiketta

+ uppopaistoon öljyä

Tee riisipuuro ennakkoon, tai jos sinulla on mahdollisuus komentaa toinen kokki hetkeksi käyttöösi, niin toinen voi leipoa taikinaa toisen hämmentäessä puuroa. Tietenkin jos on vaikkapa vesihaudekattila käytössä niin puuro ei vaadi niin paljon vahtimista että siitä taikinan leipomisesta selviää yksinkin. Puuroa kuitenkin kannattaa tehdä kerralla isompi määrä, sillä sen valmistamiseen kuluu energiaa paljon, lopusta puurosta voi sitten vaikka tehdä karjalanpiirakoita, jos ei sitä sellaisenaan halua syödä.
Kuulin sellaisen vinkin, että jos ei halua kaura- tai soijamaitoon puuroa tehdä, niin hyvä keino on tehdä puuro muuten veteen, mutta lisätä siihen purkki soijaruokakermaa. Kauramaito maksaa keskikokoisessa k-marketissa n. 2 €/litra ja soijaruokakermapurkki (2 dl) n. 1,3 € joten pientä säästöä voisi tulla soijakermaa käyttämällä, jos se on toimiva keino.

Tehdään ensin taikina:
Lämmitä vesi 42 asteiseksi lämpöiseksi, eli vähän kättä lämpimämmäksi, ja sekoita siihen suola, sokeri ja hiiva. Lisää jauhoja taikinaan noin desi kerrallaan, ja lisää loppuvaiheessa öljy. Vaivaa taikinaa kulhossa kunnes siitä muodostuu kimmoisa pallo. Peitä sitten taikina liinalla ja laita se kohoamaan lämpöiseen paikkaan.

Tee sitten täyte:
Laita soijarouhe turpoamaan. Silppua sitten sipulit, valkosipulit ja sienet.
Heitä sitten sipulit pannulle kuullottumaan, lisää turvotettu soijarouhe ja sienet ja paista hetki. Mausta seos ja nosta jäähtymään, jos on mahdollista nostaa ruoka ulos (tietenkin kannellisessa astiassa), niin se on vielä näin viileillä kelillä nopea jäähdytyskeino. Sekoita jäähtynyt riisipuuro soijarouheseokseen.
Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, nosta se jauhotetulle pöydälle ja painele kuplat pois taikinasta.

Kauli taikinaklöntin yhtä nurkkaa ohuemmaksi, ja kun se on noin puolen sentin paksuinen niin leikkaa siitä halkaisijaltaan noin 13 cm kokoinen ympyrä, itse käytin tässä mitta-apuna pikkulautasta. Mielestäni kannattaa työstää vain yhtä ympyrää kerrallaan eikä leikata kasaa ympyröitä odottamaan sivuun.
Kun ympyrä on leikattu niin annostele siihen parisen ruokalusikallista täytettä niin että taikina on helppo taittaa keskeltä ja piirakan reunat mahtuu painelemaan kiinni. Paineluun voi käyttää haarukkaa, mutta minusta sormilla se sujui ihan tarpeeksi hyvin ja siististi.
Nosta sitten piirakat hetkeksi taikinan alle kohoamaan ennen uppopaistamista.

Kuumenna sitten öljy kattilassa tai wokissa 180 asteiseksi ja paista piirakat kauniin ruskeiksi. Aseta ne sitten talouspaperilla vuoratulle lautaselle ja peitä liinalla, niin piirakat ovat sopivan pehmeitä kun pitkän urakan jälkeen vihdoin pääset herkuttelemaan.
Jos lämpömittaria öljyn kuumuuden mittaamiseen ei ole, niin tee leipätesti, eli laske öljyyn palanen vaaleaa leipää. Jos öljy on tarpeeksi kuumaa, niin leivän palan pitäisi heti nousta pintaan poreillen, ja sen pitäisi ruskettua minuutissa. Muista uppopaistaessa ehdottomasti turvallisuusohjeet: pidä lähellä aina kattilan kantta ja patakintaita, älä missään vaiheessa jätä kattilaa hetkeksikään yksin ja älä missään vaiheessa lämmitä öljyä täysillä. Olkaa myös varovaisia liha(ttomia)piirakoita käännellessä ettette roiski öljyä päällenne, 180 asteinen öljy iholla ei varmaankaan tunnu kovin kivalta.
Paiston jälkeen säilö öljy, sillä se on käyttökelpoista myöhemminkin.

Muistan että isoäitini teki aikoinaan lihapiirakoita uunissa niin että häin paineli pellille taikinasta pohjakerroksen, laittoi sitten täytteen ja päällimmäiseksi lopun taikinan, siveli päälle öljyä ja paistoin uunissa ja pilkkoi palasiksi. Samanlaista lopputulosta siitä ei varmastikaan tule kuin uppopaistamalla, mutta jos ajansäästö on tärkeää niin tuotakin voi kokeilla.

Pikaruokaa, osa 2

2009-04-07T21:35:00.005+03:00

Pikaruuan mestarina tarjoilen nyt toisenlaista pahan päivän pelastajaa. Ajattelin, että kun kauppaan en jaksanut lähteä, eikä ollut muutenkaan inspiraatiota, niin mitä minä voisin tehdä olemassaolevista tarvikkeista? Idea lähti sitten kahdesta hyvin helposta ruuasta: soijasuikaleista ja kikhernemunakkaasta. Kummatkin ovat proteiinipitoisia ja hyvänmakuisia hyvin tehtyinä.

Itse en lisännyt kuvassa olleeseen ateriaan mitään soijasuikaleiden lisäksi, mutta kokonaisuuteen voi lisätä vaikkapa kasviksia, kuten salaattia. Munakkaasta saa tehtyä kätevän wrapin sisällölle.

Tempehpekoni

2009-03-30T17:25:00.007+03:00

VAROITUS: TÄMÄN RESEPTIN KOKEILU VAATII ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA TAI HITUSEN ROHKEUTTA!

Kokeilin tänään ensimmäisen kerran elämäni aikana tempehiä. Olin hyvinhyvin ennakkoluuloinen, ja maistaessani sitä olin jo varma siitä että en ikinä saa sitä suustani alas, vaikka en vielä tähän mennessä ole nirsoillut minkään ruuan kanssa noin tositilanteessa. No, niin kävi että siivutin sitä leivän päälle että syöminen helpottuisi ja haukkasin...

...Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, makunystyräni eivät kiljuneet, eivät huutaneet jeetä eikä eitä. Yllätyin kuinka neutraalin makuista tempeh oikeasti on! Tulen varmasti kokeilemaan sitä myös jatkossa eri muodoissa.

Koska kuitenkin olen kuullut niin paljon kauhutarinoita tuosta soijapavuista tehdystä herkusta, niin suosittelen että tämä ei olisi kenellekään vege-ennakkoluuloiselle ensimmäinen erikoisempi kasvisateria, sillä tuskin ihan jokainen kuulemani haukku tästä elintarvikkeesta on päästä keksittyä propagandaa.

Itse tempehpekonin valmistin Kurpitsamoska -blogin ohjeen mukaan, joten en sitä tähän erikseen kirjoita.
Luulen että yksi hyvin olennainen juju tuon tempehin maussa on sen höyrystäminen, joten sitä ei kannata unohtaa ainakaan näin ensimmäistä kertaa kokeillessa. Itse myös annoin sen marinoitua vuorokauden, ihan näin varmuuden vuoksi.

Tempehin hintaa en varmuudella osaa teille kertoa, koska itse sain sitä pari pakettia lahjaksi. Suunnilleen pari euroa, tai vähän päälle (400 gramman paketti) se kuitenkin taitaa maksaa etnokaupoissa, joten ei hinnaltaan päätä huimaa. Helsingin Vii voanista sitä ainakin löytyy, ja muistakin aasialaisista kaupoista kylmähyllyiltä sitä kannattaa käydä etsimässä.

Kehotan lämpimästi kaikkia pudottamaan ennakkoluulonsa ja maistamaan tempehiä!

Herkkukeksit

2009-03-22T15:30:00.005+02:00

Joo en, en ole ihan vielä kyllästynyt kokeilemaan soijajogurtin käyttöä leivonnassa. Tänään testasin millaista olisi jos aiemmin täällä tehtyjen suklaahippukeksien päälle laittaisi soijajogurttilevitteen. Onnistui hyvin!

En siis reseptiä sen tarkemmin ala kirjoittelemaan kun se täällä on jo aiemmin julkaistu.
Keksit kyllä tällä kertaa muotoilin pellille niin että reunat estäisi mahdollisesti karkaamishaluisen soijajogurtin leviämisen, kiltisti se kuitenkin pysyi keksien päällä.
Suklaahiput laitoin tällä kertaa keksien sijaan soijajogurtin (en mitannut aineita, mutta koko keksimassan päälle ehkä meni jotain 250 -300 g jogurttia) joukkoon, ja keksitaikinaan lisäsin tämän sijaan vähän kaakaojauhetta. Suklaahippujen lisäksi jogurttiin sotkin myös vähän vaniliinisokeria ja tavallista sokeria. Kun olin ensimmäisen pellillisen laittanut uuniin niin sotkin jogurttimassaan vielä vähän kaakaojauhetta, mistä tuli päälliseen kaunis väri.

Mustikka-mustaherukkapikkuleivät (35-40 kpl)

2009-03-19T11:29:00.003+02:00

Olen nyt ihan innoissani soijajogurtin käytöstä leivonnassa!
Tämän alkuperäisen reseptin löysin Onks tää vegaania? -blogista

- 2 dl sokeria
- 1 tl vaniliinisokeria
- 100 g margariinia
- 150 g soijamustikkajogurttia (yksi irtomyynnissä oleva purkki) (purkki maksaa 0,99 € keskikokoisessa k-kaupassa)
- 3 dl vehnäjauhoja
- 1 dl kaurahiutaleita
- 1 dl kauraleseitä (keskikokoisessa k-marketissa 3,5 € / 700 grammaa)
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 dl pakastettuja mustaherukoita

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Vatkaa huoneenlämpöinen margariini, sokerit ja soijamustikkajogurtti keskenään.
Lisää sitten joukkoon muut kuivat ainekset ja sekoita, lisää vielä lopuksi musteherukat.
Annostele massa leivinpaperille kokkareiksi ja paista uunissa kymmenisen minuuttia.

Rahkamainen marjapiirakka

2009-03-18T08:28:00.005+02:00

Voi vitsi, olin niin iloinen kun kokeilin tätä reseptiä! Tämä on niin ihanan helppo tehdä, ja tähän ei edes tule mitään ihmeellisiä tai kummallisia aineksia. Olipa hienoa saada tietää että soijajogurtti hyytyy paistaessa, tätä tietoa voi varmasti hyödyntää myöhemminkin...
Tämän alkuperäisen reseptin löysin Chocochilistä.
Huomatkaa kuvassa olevat, työoppimispaikassa askartelemani saviukot, hih.

Pohjaan tarvitset:
- 100 g margariinia (sininen Keiju on vegaanista)
- 0,5 dl sokeria
- 1 tl vaniljasokeria
- 3,5 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- 0,5 dl soijamaitoa (litran soijamaitopurkki maksaa 2,39 € pienestä lähikaupasta)
- rasvaa vuoan voiteluun

Täytteeseen tulee:
- 1 prk (500 g) maustamatonta soijajogurttia (löytyy keskikokoisestakin K-marketista ja maksaa 1,95 €/purkki)
- 0,5 dl sokeria
- 150 g pakastemarjoja (itse käytin mustaherukoita, edellisellä kerralla käytin mansikoita mutta mustaherukoiden pieni kirpeys sopii mielestäni piirakkaan paremmin)
(+ muutamia marjoja koristeluun)

Toimi näin:
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Sekoita margariini, sokeri ja vaniljasokeri keskenään, tämän voi tehdä ihan sormin. Yhdistä sitten vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sotke ne rasva-sokeriseokseen. Lisää vielä soijamaito ja sekoita seos tasaiseksi.
Painele taikinan pohja voideltuun vuokaan (itse kyllä laitoin leivinpaperin irtopohjavuoan pohjalle ja voitelin vain vuoan reunat, sillä viimeksi piirakka ei meinannut irrota vuoasta) ja esipaista uunissa 9-10 minuuttia.
Sotke tällä välin keskenään sokeri, ravistettu jogurtti ja pakastemarjat keskenään. Marjat saa olla suoraan pakastimesta otettuja.
Levitä sitten täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista piirakkaa ensin 15 minuttia, vähennä sitten lämpöä 175 asteeseen ja paista vielä viisi minuuttia. Ota uunista ja ripottele halutessasi vielä muutamia pakastemarjoja piirakan päälle.

Anna jäähtyä hyvin, sillä soijajogurtti jähmettyy kunnolla vasta jäähdyttyään.

Pikaruokaa, osa 1

2009-03-17T09:25:00.008+02:00

Viimeisen seitsemän viikon ajan työaikani ovat olleet luokkaa 12-19 tai 14-21. Joskus on tullut kiire, enkä ole ehtinyt syödä kotona, vaan syönyt pelkkää leipää tai vastaavaa. Työharjoittelupaikallani on kuitenkin ollut hyvät ruuanlaittomahdollisuudet, joten ajattelin tehdä tällaisen vähän erikoisemman sarjan. Vaikka jotkut aikaisemmat reseptit ovatkin olleet nopeita tai helppoja tehdä, tämä keskittyy lähinnä "kaupasta lautaselle" -ruokiin, reseptejä hätätapauksiin. Nämä eivät ole järin terveellisiä, mutta vievät suurimman nälän ja lataavat virtaa loppupäiväksi.

Eilen tein ihan onnistunutta mössöä, jota pystyin tekemään varsinaisen ruokatuntini puitteissa. Ostin siihen:

paketin nuudeleita (mama-nuudelit käyvät hyvin) (o,47)
paseerattua tomaattia (o,39 €)
pieni purkki herkkusieniä (o,49 €)
soijarouhetta ja soijasuikaleita (olin jo aikaisemmin ostanut hätävaraksi työpaikalleni näitä soijatuotteita, kumpaakaan et tarvitse kuin vain kourallisen)
mausteita, öljyä (soijakastiketta ja öljyä löytyi työpaikan jääkaapista, joten nämä sain ilmaiseksi)

Keitä soijasuikaleet ja paista ne pannulla. Käytä sitten samaa kattilaa keittääksesi nuudelit. Lisää nuudeleiden joukkoon noin puoli desiä soijarouhetta ja anna kiehua keskilämmöllä. Herkkusienien kohdalla saat valita, keitätkö ne nuudeleiden kanssa vai paistatko ne pannulla. Ota huomioon, että sienet ovat herkkiä räiskymään, että jos päätät paistaa pannulla, paista vasta kun soijasuikaleet ovat mielestäsi melkein valmiita. Paseerattu tomaatti menee hyvin soijasuikaleiden kanssa, lisää tämäkin vasta paistamisen loppuvaiheessa, ja vähennä hiukan lämpöä.

Jos haluat olla säästeliäs, kaada nuudeleiden liemi mukiin ja nauti ruuan kanssa. Kunhan nuudelit ovat suhteellisen kuivia nautittavaksi, koska ainakin minusta soijasuikaleet mössääntyvät kun niistä tulee liian kosteita. Muista aina varmistaa, että kaikki liedet ovat pois päältä, kun lopetat ruuanlaiton. Mätä kaikki mahdollinen lautaselle ja ahmi nälän korventamiin kitusiisi nautinnolla. Itse en jaksanut omaa annostani syödä kokonaan, sen verran massiivinen mättö tästä tuli. Kannattaa siis olla säästeliäs täyttävien ruoka-ainesten kanssa, mikä tässä tarkoittaa soijarouhetta, soijasuikaleita ja herkkusieniä. Hyvää tästä kuitenkin tuli, etenkin soijasuikaleisiin sekoitettu paseerattu tomaatti toimi todella hyvin.

On tämä ainakin halvempaa kuin jos olisit ruokatunnillasi juossut McShittiin, Raxshittiin, Roshottiin tai vastaavaan. Ainut pikaruokapaikka, jota voin oikeastaan suositella, on Subway, mutta patongit siellä ovat kalliita, eivätkä kasvispihvit tietääkseni ole vegaanisia. Ainut vegaaninen vaihtoehto on pelkillä kasviksilla, mikä ei vielä minua saa jaksamaan seitsemän tunnin työpäivää. Kannattaa ostaa itselleen hätävarapaketti, jos et ehdi kotona syömään tai työpaikallasi ei muuten ole erillistä ruokahuoltoa.

Tofusienipihvit (5 annosta)

2009-03-13T15:17:00.003+02:00

Petri tykkäsi näistä kuulema ihan sikana. Minulle näistä tuli jotenkin etäisesti mieleen kalapullat, vaikka siitä on varmaankin kahdeksan vuotta kun olen viimeksi sellaisia syönyt, enkä kyllä ymmärrä mikä näissä minua kalapullista muistuttaa. Heh.
Massasta on myös helppo tehdä pyöryköitä, jos energia riittää niiden tasaiseksi paistamiseen.

Tavitset:
- 500 g tofua (Helsingin Vii Voanista 1,5 €)
- 2 sipulia
- n. 300 grammaa pakastettuja karvarouskuja
- 1 dl korppujauhoja
- 1 dl soijajauhoja (Ekolossa 2,50 €/300 gramman paketti, niitä löytyy myös ainakin isommista ruokakaupoista)
- 0,5 dl gluteenijauhoja (Ekolossa 2,50 €/250 gramman paketti)
- 1-2 rkl kuivattua persiljaa
- 1 tl suolaa
- 1 tl valkosipulijauhetta
- esim. mustapippuria, chiliä, paprikajauhetta
- 1 rkl öljyä
+ lisäksi öljyä paistamiseen

Purista tofusta ylimääräistä nestettä pois, ja murenna se kulhoon. Sulata ja silppua sienet (niistäkin voi puristaa nestettä pois, jos ovat kovin vetisiä). Silppua sipulit joukkoon. Surauta massa tasaiseksi sauvasekoittimella.

Lisää sitten jauhot, mausteet ja öljy, ja sekoita tasaiseksi. Massan pitäisi olla helposti muotoutuvaa, jos se ei ole sellaista niin lisää jauhoja.

Paista sitten pihvit paistinpannulla kummaltakin puolelta tasaisen ruskeiksi. Huomioi ettet paista liian suurella lämmöllä, sillä muuten pinta saattaa palaa, mutta sisältö jää raaksi.

Välipala smoothie (n. 4 dl)

2009-03-10T17:59:00.007+02:00

Smoothieita on tehty viimeaikoina myös muissa blogeissa, esimerkiksi Sebastian ja Solveigin keittiössä ja Appelsiineja ja hunajaa -blogissa. Minä laitan nyt kuitenkin oman versioni, joka on enemmän välipalamainen kuin herkuttelu smoothie. Minusta näiden teossa ei kuitenkaan kannata liiaksi noudattaa mitään ohjeita: tekee niillä aineilla mitä kotona silloin sattuu olemaan, ja sen mukaan mistä tykkää.

Halpaa tämän teko on, jos on syksyllä marjastanut ja pakastimessa on vielä marjoja jäljellä, ja jos käyttää niitä kaupan hedelmiä jotka kulloinkin on edullisia - tai dyykkaa jos sellaista uskaltaa harrastaa.
Kauraleseet maksaa luomuna 1,69 €/500 g, näitä löytyy aika pienistäkin ruokakaupoista. Litran soijamaitopurkki maksaa 2,39 € pienestä lähikaupasta, (kuorelliset) hampunsiemenet maksaa Ekolossa 2,4 €/200 g.

Tarvitset:
1-1,5 dl soijamaitoa
appelsiini
n. 10 kpl mansikoita tai muita marjoja vastaava määrä
1 rkl puolukoita (näiden sijaan voisi kokeilla myös tyrnejä?)
reilu 1 rkl kauraleseitä
1/2 rkl hampunsiemeniä

Tee näin:
Kaada soijamaito sekä kauraleseet ja hampunsiemenet kannuun (sen kokoiseen kannuun, että siihen mahtuu sauvasekoitin). Sulata sitten mansikoita hetki mikrossa niin että ne on sen verran pehmentyneet että sauvasekoitin puree niihin, mutta ei kuitenkaan ole lössöä. Laita sitten mansikat ja puolukat kannuun. Pilko appelsiini joukkoon ja sekoita massa sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarjoa heti.

Jos käytät sulia marjoja niin voit pitää appelsiinia puoli tuntia pakastimessa ennen smoothien tekoa, se tuo smoothieen raikkautta.

Tofupyörykät (25-30 kpl)

2009-02-28T15:29:00.003+02:00

Näiden tekemiseen tarvitaan vähän vaivannäköä minun mittapuullani (lue: ihmiselle joka suosii mössöruokia), mutta on ne sen verran herkkua että se korvaa vaivan.

Resepti on lainattu hienosta chocochili-blogista, ja muunneltu jonkin verran.

Kaiva kaapeistasi siis:
- n. 250 grammaa tofua (Vii Voanissahan siis tofu maksaa 1,5 €/0,5 kg)
- sipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- paprika
- vajaa desi soijajauhoja (Ekolossa 2,50 €/300 gramman paketti, niitä löytyy myös ainakin isommista ruokakaupoista)
- vehnäjauhoja (laitoin ensin puolidesiä, mutta lisäilin sitä kunnes taikina oli sopivaa paistettavaksi)
- 0,5 tl suolaa
- savuaromia (nestesavu chilikauppa.fi:stä n. 5 €)
- 1 rkl kuivattua persiljaa
- 1 tl basilikaa
+ reilusti öljyä paistamiseen

Mietin miksi taikina oli niin notkeaa ja erilaista kuin ennen, mutta olinkin unohtanut lisätä siihen korppujauhot, joita alkuperäisessä ohjeessa oli 0,5 dl, mutta kyllä tuo onnistui ilman niitäkin.

Toimi näin:
Puristele tofusta ylimääräinen neste pois mahdollisimman huolellisesti. Murenna se sitten kulhoon. Silppua sipuli ja valkosipuli ja lisää ne tofun joukkoon.
Lisää sitten mausteet, ja osa jauhoista. Surauta taikina tasaiseksi sauvasekoittimella tai muulla vastaavalla laitteella. Kokeile sitten kädellä taikinaa, lisää jauhoja kunnes taikina on enemmän taikinamaista ja pysyy koossa.
Paista sitten paistinpannulla runsaassa öljyssä miedolla lämmöllä, kunnes pyörykät on kauniin ruskeita.

Tomaattitofu (n. 4 annosta)

2009-02-26T09:55:00.005+02:00

Tämä on ehdottomasti minun lempiruokani, ja kyllä, tämäkin ruoka on periaatteessa "sekoita ainekset, anna paistua, nauti" -pohjainen. Tämä ei tosin ole siitä halvimmasta päästä, mutta silti todella muokattava. En ole itse juuri muokannut alkuperäistä ohjetta.

Tätä varten tarvitset

1 pkt maustamatonta tai marinoitua tofua (maustamatonta tofua Vii Voanista Helsingistä 1,5 €/500 g)
1 prk tomaattimurskaa (Eldorado 500 g 0,76 € kirjoitushetkellä)
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna (200 g purkki öljyssä säilöttyjä 2,45 €)
1-2 sipulia silputtuna
pari valkosipulin kynttä silputtuna
1 paprika
öljyä
mustapippuria
paprikajauhetta
soijakastiketta/suolaa,
sekä yrttejä, jos haluaa.

Marinoi tofu haluamassasi marinadissa, mieluiten yön yli. Paista tofukuutiot öljyssä rapeiksi. Kun tofut ovat mielestäsi valmiita, lisää sipuli ja valkosipuli kuullottumaan hetkeksi. Lisää sen jälkeen paprika ja soijakastike/suola, sekoita, ja lisää tomaattimurska, aurinkokuivatut tomaatit, ja mausteet. Anna muhia keskilämmöllä 20-30 minuuttia.

Kannattaa pilkkoa kaikki ainekset ennalta, ennen kuin alat paistelemaan tofuja. Etenkin aurinkokuivatut tomaatit ovat parhaimpia pieniksi paloiksi pilkottuna, ja öljyliemeen säilötyt voivat olla vähän hankalia pilkkoa. Minulta on jo kertaalleen meinannut palaa pohjaan tofut sen takia, kun rupesin pilkkomaan kesken paistamisen aineksia. En ole kovin vikkelä sormistani ainakaan pilkkomisen suhteen.

Aamupalaksi jogurttia

2009-02-21T15:07:00.008+02:00

Tämä on minun herkkuaamupalani, aina kun on varaa ostaa jogurttia. Tämä on vielä kaiken lisäksi terveellistä! Itse lisään jogurttiin aina pellavansiemenöljyä - mikä ei ole kovin hyvän makuista, mutta se on terveellistä - koska siihen maku peittyy hyvin.

Soijajogurtti (500 g) löytyy keskikokoisestakin K-marketista ja maksaa 1,95 €/purkki. Kuorelliset hampunsiemenet Ekolon nettikaupassa maksaa 2,40 €/200 g, kuoritut taas maksaa 5,50 €/150 g.

En nyt kirjoittele kaikkiin kohtiin kuinka paljon mitäkin tarvitaan, sillä sehän riippuu ihan siitä kuinka paljon jogurttiin tykkää tavaraa laittaa. Sen sijaan sanon mitä kaikkea jogurttiini yleensä laitan.

Aamupalaani yleensä sotken:

- maustamatonta soijajogurttia
- pakastemarjoja (yleensä mustikoita, mustaherukoita tms., marjojen ei tarvitse olla sulia sillä kylmät marjat on kivan raikkaita)
(- 1 tl pellavansiemenöljyä terveyssyistä)
- soijarouhetta
- hampunsiemeniä (näitä laitan ehkä kaksi ruokalusikallista)
- päälle siirrappia

Nokkos-sieni-perunavuoka eli mössö (5 annosta)

2009-02-19T12:38:00.006+02:00

Lettupannu-blogin tämän ohjeen johdosta intouduin kokeilemaan saman tyylistä uuniruokaa.
Lopputulos ei kyllä ollut kovin kaunista katsella, mutta maistui kyllä!

Soijakermapurkki maksaa lähi Siwassa 1,29 € purkki.

Tarvitset:
5 pienehköä perunaa
3 pientä porkkanaa
n. 200 grammaa pakastenokkosta tai pinaattia
n. 3 dl rasia pakastettuja sieniä pienittyinä
reilu 1 dl soijarouhetta (+ vettä turvotukseen)
1 sipuli
purkki soijakermaa
vuoan voiteluun rasvaa
tilkka öljyä paistamiseen

Mausteita voi laittaa esimerkiksi: yrttiseosta, valkosipulia (jauheena tai tuoreena), rakuunaa, suolaa ja pippuria.

Toimi näin:
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Pese huolellisesti porkkanat ja perunat. Silppua sitten ne ohkaisiksi siivuiksi ja laita kulhoon. Sotke perunoiden ja porkkainoiden sekaan yrttiseosta ja rakuunaa.

En muistanut ottaa nokkosta ja sieniä sulamaan kovin paljon ennen ruuanlaittoa, joten laitoin tässä vaiheessa ensin sulamaan sienet ja vähän myöhemmin myös nokkosen. Laita myös soijarouhe turpoamaan. Silppua sitten sipuli ja heitä se sulaneiden sienten ja nokkosen kanssa pannulle. Mausta sitten mössöä valkosipulilla, suolalla ja pippurilla.

Rasvaa vuoka ja laita puolet peruna-porkkanaseoksesta pohjalle. Kaada sitten pinaatti-sieni-sipuli seos ja sen päälle soijarouhe. Laita päällimmäiseksi loput peruna-porkkanaseoksesta.
Kaada päälle soijakerma ja paista uunissa noin tunnin.

Wok (noin 6 annosta)

2009-02-15T20:44:00.006+02:00

Tämä on taas näitä reseptejä, joita voi tehdä nopeasti pienellä vaivalla, ja on suhtkot halpaa ja yksinkertaista. Tämänkaltaista wokkia voi tehdä aivan miten itse haluaa, ja tästä versiosta on tullut yksi lempiruuistani.

Puoli kiloa tofua maksaa Helsingin Vii Voanissa 1,5 €, se on halvinta tofua mitä olen löytänyt.

Aineksiksi tarvitaan vain

500 g maustamatonta tofua
marinadi
vihanneksia (itse olen lähinnä ostanut 500 g pakastevihannespusseja)
nuudeleita oman maun mukaan (minusta neljä tai viisi pakettia Mama-nuudeleita on riittävä, kannattaa toki kokeilla muitakin nuudeleita vaihtelun vuoksi)

Pilko tofu sopivan kokoisiksi kuutioiksi ja anna marinoitua jääkaapissa mieluiten mahdollisimman pitkään. Riippuu marinadistakin, kuinka nopeasti se marinoi tofun. Joskus on hyvä antaa maustua yön yli, välillä pari tuntia riittää. Paista tofut sen jälkeen wokkipannulla, kunnes ne alkavat saada väriä. Mielestäni näitä saa paistaa aika kauan. Lisää tofujen joukkoon vihannekset ja anna paistua. Keitä myös nuudelit tässä vaiheessa.

Kun tofut ja vihannekset alkavat olla mielestäsi valmiita, valuta nuudeleista ylimääräinen neste pois ja kaada tofujen ja vihannesten päälle. Itse vähennän lämmön mahdollisimman alhaiseksi, peitän tofun ja vihannekset nuudeleilla ja annan vielä hautua viitisen minuuttia.

Maustetut kikherneet

2009-02-10T19:21:00.004+02:00

Sainpas hyvän syyn käyttää kaapissa lojuneet kikhernepurkit! En erityisemmin pidä tölkkipavuista tai tölkkikikherneistä, joten niitä ei tavallisesti tule käytettyä. Tässä ohjeessa se tölkkimäisyys ei kuitenkaan haitannut, muuta kuin pienenä hajuna mikä tölkkipavuissa yleensä on, sekin olisi varmasti lähtenyt jos olisi jaksanut huuhtoa vähän huolellisemmin.

Resepti on lainattu suoraan Tamarind Heaven -blogista

Tarvitset:
- 2 tölkkiä kikherneitä (tahi ihan itse keitettyjä)
- 3 rkl oliiviöljyä
- ½ tl suolaa
- ½ tl mustapippuria
- 1 tl chilijauhetta
- 1/8 tl paprikajauhetta

Tarjoiluun ehdotettiin käytettäväksi limettiviipaleita. Minulta ei sellaista löytynyt tähän hätään, mutta hyvin nuo maistuvat ilmankin, vaikka limettiviipaleet kyllä varmaan olisi tuohon kiva lisä.

Toimi näin:
Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Huuhtele ja valuta kikherneet huolellisesti, sekoita sitten kulhossa öljy, pippuri ja suola ja lisää sitten kikherneet. Sekoita hyvin, kunnes kikherneet ovat maustuneet tasaisesti. Levitä kikherneet uunipellille yhteen kerrokseen ja anna olla uunissa noin 15 minuuttia välillä sekoitellen, kunnes kikherneet alkavat vähän saada väriä. Sekoita chili ja paprikajauhe keskenään
Ota sitten kikherneet uunista ja varista niiden päälle tasaisesti chili-paprikaseos. Paista vielä noin viisi minuuttia.

Suklaajäätelö (5 annosta)

2009-02-08T16:23:00.004+02:00

Tämä on aika herkkua ja helposti tehtyä, variaatioita on varmasti niin paljon kun jaksaa keksiä. Joskin jos tekee marjajäätelöä niin itse laittaisin sekaan vähän enemmän sokeria kuin tässä reseptissä. Ohje on lainattu täältä ja sieltä voi myös kurkkia ehdotuksia millaisia muita makukokeiluja on tehty! Ohjeessa mainittu Beneviva on kyllä nykyään GoGreenia (olen kyllä kuullut että GoGreenia ei enää kohta saa mistään, täytynee sitten kokeilla jotain muuta merkkiä). Meidän lähikaupassa ei ollut mitään kauravaniljakastiketta, joten käytin soijavispiä, hyvää oli näinkin!

GoGreenin vispipurkki (2 dl) maksaa n. 1,85 € ja löytyy keskikokoisestakin K-marketista.

Tarvitset:
- 2 purkkia kauravaniljakastiketta tai soijavispikermaa
- 100-150 g tummaa suklaata (vegaaniset suklaat löydät täältä)
(- ripaus vaniljasokeria ja tavallista sokeria, näitä ei tarvitse varmaan jos tekee kauravaniljakastikkeeseen tuon, mutta ajattelin että soijakerma ei ole yhtä makeaa kuin kauravaniljakastike niin siksi lisäsin)

Tee näin:
Laita kattilaan vettä ja aseta sen päälle syvä lautanen. Pilko lautaselle suklaa palasiksi, ja anna sen sulaa rauhassa. Kaada sitten vispikermat/kauravaniljakastikkeet kulhoon ja vatkaa kuohkeaksi. Halutessasi lisää loppupuolella vatkausta sokerit.
Kun suklaa on sulanut niin kaada se kermavaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Annostele sitten suklaa-kermavaahto pakastinrasioihin ja pakasta. Jäätelö kannattaa ottaa sulamaan hetki ennen tarjoilua, sillä se on ihan kovaa suoraan pakastimesta ottaessa.
Itse pakastan jäätelön yhden-kahden annoksen rasioihin (tyhjät rasvapurkit hyötykäyttöön!), niin jäätelöä ei tarvitse uudestaan pakastaa pienen sulatuksen jälkeen.

Seitanpihvit (n. 20 kpl)

2009-02-03T17:49:00.006+02:00

Tunnustettakoon. Tämä ei ole erityisen halpaa ruokaa, ja tässä on aika paljon aineksia mitä ei ihan kaikilta kotoa löydy. On nämä kyllä kuitenkin kokeilemisen arvoisia! Olen itsekin nimittäin jo kuukausi kaupalla kuolannut näiden pihvien perään. Tämän resepti on peräisin Yllin kyllin - herkkuja isolle ja pienelle joukolle -keittokirjasta, minun kokeilemista aiemmin esti että meiltä ei löytynyt kikhernejauhoja, nyt kun on niitä niin sain kokeiltua.
Muistakaa myös että resepteissä saa vähän soveltaa, ja etenkin toi keitinliemi ja marinadi on minusta vain ehdotukset, ei niissä mitään niin erityisen hyvää ollut ettei jokin muukin versio voisi onnistua yhtä hyvin.

Oluthiivahiutaleet maksaa 110 gramman pakkaus 4,80 euroa luomukaupasta.
Kikhernejauhot maksaa Ekolossa 6,50 €/500 grammaa, Turun Siwaily -liikkeessä ne kuulema maksavat 2,30 €/kilo.
Gluteenijauhot maksavat Ekolossa 2,50 €/250 gramman paketti.
Soijajauhot maksaa Ekolossa 2,50 €/300 gramman paketti, niitä löytyy myös ainakin isommista ruokakaupoista.

Tarvitset:

(pihveihin)
- 0,5 dl soijajauhoja
- 1 dl kikhernejauhoja
- 1 dl oluthiivahiutaleita
- 5 dl gluteenijauhoja
- 0,5 tl jauhettua inkivääriä
- 1 rkl soijakastiketta
- 2,5 dl vettä (minä laitoin tilkan enemmän)
+ öljyä paistamiseen

(mausteliemeen)
- 2-3 l vettä (laitoin itse vähän yli kaksi litraa, eikä kattilaan ois mahtunutkaan enempää)
- 1,3 dl balsamiviinietikkaa
- 0,3 dl soijakastiketta
- 0,3 dl siirappia
- 2 kasvisliemikuutiota

(marinadiin)
- 0,3 dl tomaattipyrettä
- 0,5 dl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä
- 0,3 dl balsamiviinietikkaa
- 0,45 dl soijakastiketta
- 0,5 tl chilirouhetta
- 1 rkl paprikatahnaa (korvasin tämän 1 tl paprikajauhetta)
- 0,45 dl yrttimausteseosta (en tiennyt mitä tällä tarkoitettiin, laitoin n. 1 tl yrttiseosta)
- 1 tl curryjauhetta
- 3 tl valkosipulimurskaa
- 0,5 dl vettä

Toimi näin:

Tehdään ensin pihvitaikina. Sekoita sitä varten kaikki pihveihin tulevat kuivat aineet keskenään. Sekoita sitten soijakastike veteen toisessa astiassa, ja kaada neste kuivien aineksien joukkoon. Sekoita massa sileäksi taikinaksi, ja vaivaa sitä käsin 5-10 minuuttia. Muotoile taikina sitten kahdeksi pötköksi ja leikkaa siitä suhteellisen ohkaisia siivuja. Painele tai nuiji siivut sitten vielä ohkasemmiksi, siivut saa olla hyvinkin ohuita koska ne paisuvat keittäessä. Pihvit kannattaa asettaa keittämistä odottamaan erilleen toisistaan, sillä ne tarttuvat toisiinsa helposti kiinni.

Tee siiten mausteliemi. Mittaa siis kaikki siihen tulevat ainekset kattilaan, kiehauta se ja pudota pihvit yksitellen kiehuvaan veteen. Anna pihvien kiehua puolisen tuntia, voit tosin vielä tämän jälkeen jättää pihvit maustumaan liemeen vielä pariksi tunniksi (ekologinen kokki käyttää tosin liemen vielä hyväksi pihvien keittämisen jälkeen, liemessähän voi keittää vaikka makaronit tai riisit)

Sitten marinadin kimppuun. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään isohkossa kulhossa, ja pyöritä pihvit marinadissa. Jätä ne sitten vielä marinoitumaan vähintään tunniksi mutta mielellään yöksi jääkaappiin.

Paista tai grillaa pihvit marinoinnin jälkeen kauniin ruskeiksi.

Soijasuikalelisuke (n. 5 annosta)

2009-01-30T15:20:00.005+02:00

Tämä kuulunee kategoriaan "joskus on kiva improvisoida..."

Tarvitset:
- kolme pienikätisen kourallista soijasuikaleita (250 gramman pussi maksaa keskikokoisessa K-marketissa 2,39 €)
- purkki soijakermaa (maksaa lähikaupassa 1,29 €)
- n. 3 dl purkki pakastettuja karvarouskuja (tai vaikka herkkusieniä)
- purkki ananaspaloja
- sipuli
- puolikas paprika
- n. 10 kirsikkatomaattia
- soijakastiketta
- pippuria ja suolaa
- tilkka öljyä paistoon

Toimi näin:
Keitä soijasuikaleet pakkauksen ohjeen mukaan, puristele niistä sitten ylimääräinen vesi pois. Laita sitten paistinpannulle tilkka öljyä ja paista hetki soijasuikaleita, ja lisää soijakastiketta loraus. Lisää sitten karvarouskut.
Silppua sipuli ja paprika sekä leikkaa kirsikkatomaatit kahtia.

Kun soijasuikaleissa on vähän väriä, lisää sipuli, paprika, tomaatit ja ananas. Anna niiden hetki saada väriä pannulla.

Lisää sitten soijakerma ja mausta, anna muhia hetki.

Nauti vaikka riisin kanssa, mukaan sopii hyvin sweet chili -kastike.

Patongit (3 kpl)

2009-01-29T11:30:00.005+02:00

Nämä sopii mielestäni parhaiten sellaisiin herkutteluhetkiin kun tekee mieli kotitekoista Subway -tyylistä patonkia. Ei erityisen halpaa siis, kun huomioi täytteiden hinnat näin talvisaikaan kun tuoreet salaattiainekset maksaa kukkasia, patonkien tekeminen itsessään ei kuitenkaan maksa paljon.

Patonkien tekemiseen menee aikaa, mutta onneksi ainekset on sellaisia että pitäisi lähes tulkoon kaikilta löytyä kotoa milloin vain. Eniten kirpaisee kenties uunin turha päälläpito ja sen aiheuttama sähkön tuhlaus.

Ohje on lainattu Voisilmäpeliä -blogista

Tarvitset:

- kuivahiivaa pussillisen
- 1 rkl sokeria
- 3 1/2 dl vettä
- 9 dl jauhoja
- 2 1/2 tl suolaa
- tilkka öljyä

Mitä sitten tehdään:
Kaada hiiva, sokeri ja n. 40 asteinen vesi kulhoon, ja anna sen seistä 5-10 minuuttia tai kunnes seos vaahtoaa.

Lisää sitten seokseen puolet jauhomäärästä, ja sekoita huolellisesti. Lisää sitten suola ja loput jauhosta, ja sekoita.

Vaivaa taikinaa n. 10 minuuttia kunnes taikina ei tartu enää sormiin ja on rakenteeltaan kimmoisaa.

Levitä tilkka öljyä isohkon kulhon reunoille ja laita taikina siihen kohoamaan vähintään puoleksitoista tunniksi.

Kun taikina on kohonnut, laita uuni lämpiämään 250 asteeseen ja laita sinne uunin kestävä kulho täynnä vettä, sekä pelti valmiiksi kuumenemaan. Veden on tarkoitus höyrystyä uunin lämpiämisen aikana.

Kaada taikina jauhotetulle leivinalustalle ja jaa se kolmeen osaan, käsittele yksi pala kerrallaan.

Levitä taikinapala varovasti (tarkoitus on pitää taikina mahdollisimman kuohkeana ja varoa taikinassa olevia ilmakuplia) neliönmalliseksi palaksi ja taita se vastakkaisilta reunoilta yhteen, puristele saumakohta niin että se pysyy yhdessä. Taita taikinapala vielä kerran saumakohdalta kahtia ja puristele uusi saumakohta kiinni

Käännä pala sitten saumapuoli alaspäin, ja pyörittele patonki varovasti vähän pidemmäksi ja ohuemmaksi pötköksi. Toista toisillekin palasille.

Anna patonkien kohota 30-60 minuuttia leivinpaperin päällä, ja siirrä se sitten varovasti uunista otetulle pellille. Tee muutama viilto kunkin patongin päälle ja siirrä patongit uuniin.

Paista 20-30 minuuttia kunnes patongit ovat kauniin keltaruskeita. Anna vielä jäähtyä parikymmentä minuuttia ennen nauttimista.

Maustetut leipäpalat

2009-01-28T17:30:00.003+02:00

Onko leipiä, jotka ovat lojuneet keittiössä jo niin kauan, että alat epäilemään niiden tuoreutta? Ei hätää, voit melko vaivattomasti loihtia itsellesi pikkupurtavaa leivistä, joista et tiedä, ehditkö sellaisenaan syödä. Tarvitset käytännössä vain

leipää
öljyä
mausteita

Leikkaa leipä sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Tee sen jälkeen mausteseos. Kaada öljyä keskikokoiseen kulhoon sopivan kokoinen kerros. Lisää sen jälkeen mausteita oman maun mukaan, itse pidän chilistä, mustapippurista, valkosipulijauheesta, paprikajauheesta ja sen sellaisesta. Maista välillä seosta pienen tipan verran silloin tällöin, kunnes olet tyytyväinen makuun. Laita samalla uuni lämpiämään 100 asteeseen.

Pyörittele leivänpalasia mausteseoksessa vapaasti valitsemallasi tavalla. Mausteseosta ei tarvitse olla paljonkaan leivän päällä, etenkin jos olet tehnyt siitä tujua. Asettele palaset pellille. Tähän mennessä uuni on varmaan jo 100 asteessa, joten laita ne uunin alatasolle. Anna paistua noin puoli tuntia, ja alenna sitten 50 asteeseen. Odota toiset puoli tuntia, ennen kuin otat uunin pois päältä. Anna leipien tällöinkin vielä olla jälkilämmöllä.

Ideana olisi saada leivistä rapeita ja maukkaita. Niistä saa hyvin nopeasti vain rapeita, paitsi jos pitää noen mausta. Kannattaa maistaa leipiä silloin tällöin, jos edellä kuvatun prosessin jälkeen ne ovat vielä hiukan sitkeitä tai pehmeitä sisältä, lämmitä uuni takaisin 50 asteeseen.

Ekologinen kokki paistaa ensin ruokaa korkeassa lämpötilassa, ja valmistaa nämä leivät jälkilämmöllä.

Kikhernemunakas

2009-01-27T21:48:00.002+02:00

Tämä on varsinaista pikaruokaa! Sen valmistamiseen ei kulu kuin hetki, ja täytteitä voi vaihdella mielentilan mukaan. Siivutettu tomaatti toimii esimerkiksi mainiosti. Sen huomasin kyllä, että mausteita saa laittaa reilusti että ne maistuvat.

Kikhernejauhot maksaa Ekolossa 6,50 € 500 grammaa, ja joistain luomukaupoistakin niitä pitäisi löytyä. Halvimmalla olen löytänyt niitä kuitenkin Silkkitieltä Jyväskylästä, jossa kilo maksoi vain kolme euroa.

Tarvitset:

1 dl kikhernejauhoja
1 dl vettä
1/2 paprika
1/2 sipuli
herkkusieniä
öljyä paistamiseen
reilusti mausteita

Tarvikkeiden löytämisen jälkeen:
Pilko sipuli ja paprika, laita ne sitten pannulle kuulottumaan.
Sotke sillä välin kikhernejauhot ja vesi keskenään, lisää mausteet. Kun sipuli on saanut sopivasti väriä itseensä, lisää gramjauho-vesi -seos pannulle. Anna paistua pari minuuttia, kunnes munakas on hyytynyt, käännä se sitten ympäri ja anna paistua vielä hetki.

Pizza (1 n. 35cm halkaisijan paksupohjainen pizza)

2009-01-19T17:04:00.004+02:00

Eli jokaisen ruokakaappeja tyhjentävän opiskelijan ystävä. Pizzassa saa toteuttaa omaa pientä anarkistiaan: sääntöjä ei ole, kaikki on mahdollista. Heitä kaikki syötäväksi kelpaava täytteeksi. Älä kuitenkaan täytä liikaa, koska muuten pizzaa on hankala pitää koossa.

Taikina

1,5 dl vettä
15 g tuorehiivaa
1/2 tl suolaa
2 rkl öljyä
3 dl vehnäjauhoja

Sekoita aineet ja laita kohoamaan lämpimään paikkaan.
Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, niin ala kaulitsemaan sitä.
Länttää sitten päälle täytteitä oman maun mukaan, pohjalle on tietysti hyvä laittaa jotain tomaattipyrettä etäisesti muistuttavaa tahi ihan ketsuppia. Viime pizzaan heitimme turvotettua soijarouhetta, herkkusieniä, ananasta, oluthiivahiutaleita ja seitanpihvien rippeet.
Pizza menee hyvin ilman juustoakin, mutta jos on äveriäs olo niin kannattaa kokeilla Cheezly -mozzarellaa päälle (löytyy ihan keskikokoisista marketeista juustohyllyiltä, hintaa en tähän hätään muista mutta aika kallista se on).

Paista 225 asteessa noin 10 tai 15 minuuttia, riippuen vähän pizzan koostumuksesta. Hyvä yleisohje on, että pizza on valmis silloin kuin taikina on sopivan ruskeaa ja keittiössä leijailee maukas tuoksu.

Makaroonilaatikko (n. 4 annosta)

2009-01-18T14:31:00.007+02:00

Makaronilaatikko kuuluu varmasti kivoimpiin perusruokiin, mikä on kohtalaisen vaivaton tehdä ja maistuu aina. Teen monesti aika ison erän makaronilaatikkoa ja pakastan siitä osan, jolloin pakastimessa on jotain ruokaa niihin hetkiin kun ei vaan huvita tehdä mitään. Makaronilaatikkoon periaatteessa ei tarvitsisi muuta kuin makaroneja, soijarouhetta ja ehkä vähän sipulia, mutta on kuitenkin monta tapaa saada siihen enemmän makua ja vaihtelua.

Soijakerma maksaa meidän lähikaupassa 1,29 €, muuta ihmeellistä ainesta tähän ei taida tullakaan (oluthiivahiutaleiden hinta löytyy edellisestä reseptistä).

Tarvitset:
2 dl (tummaa) soijarouhetta
3,0 dl vettä
kasvisliemikuutio
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa (esimerkiksi nämä voi ihan hyvin jättää pois)
4 dl makaroneja
loraus soijakastiketta
mustapippuria
soijakermaa
oluthiivahiutaleita (voi jättää pois)

Rasvaa voiteluun (tai leivinpaperi)

Toimi näin:
Murenna soijarouheen sekaan kasvisliemikuutio ja kaada päälle lämmintä vettä, anna soijarouheen turvota.
Laita makaroonit kiehumaan.
Silppua sipuli ja valkosipuli, raasta porkkana. Paista ne sitten pannulla kullanruskeiksi. Lisää sitten sipulien ja porkkanaraasteen joukkoon turvotettu soijarouhe, soijakastike ja mustapippuri.
Voitele tällä välin vuoka, tai vaihtoehtoisesti leikkaa siihen sopiva pala leivinpaperia. Levitä puolet kypsistä makaroneista vuoan pohjalle, sitten soijarouhe-sipulisekoitus ja päällimmäiseksi loput makaronit. Kaada päälle soijakerma ja ripottele viimeiseksi oluthiivahiutaleita.

Paista 175 asteessa noin tunti.

Seitanpihvit (3 kpl aika isoja)

2009-01-16T20:25:00.007+02:00

En ole ennen tehnyt seitania gluteenijauhoista, kun olen aina tykännyt vääntää niitä vehnäjauhoista, vaikka se aika työlästä onkin ollut. Gluteenijauhoilla on kyllä ehdottoman paljon nopeampaa ja helpompaa tehdä seitania, etenkin positiivista mielestäni on että seitantaikinan saa silloin jo lisättyä mausteita, toisin kuin vehnäjauhoilla teosta.

Olen kuullut että monet eivät tykkää seitanista jossa ei ole mukana gramjauhoja, koska se on ilmeisesti kumisempaa ilman niitä. Minulla ei valitettavasti ole kuitenkaan vielä gramjauhoja kotona kokeiltavina, joten tein seitania nyt ilman niitä. Minua ei toisaalta "kumisuus" haittaakaan, pidän siitä että seitanissa on purtavaa ja sitkeyttä. Lettupannu -blogissa on hyvät kuvalliset ohjeet seitanin tekoon.

Oluthiivahiutaleet maksoivat 4,80 € 110 gramman pakkaus luontaistuotekaupasta, ne voi kuitenkin jättää ihan hyvin poiskin. Gluteenijauhot maksavat Ekolossa 2,50 € 250 gramman paketti. Soijajauhot maksaa Ekolossa 2,50 € 300 gramman paketti, niitä löytyy myös ainakin isommista ruokakaupoista.

Tarvitset:

2,5 dl gluteenijauhoja
0,5 dl soijajauhoja
0,25 dl oluthiivahiutaleita
mausteita maun mukaan (paprikajauhe, chili, valkosipuli, mustapippuri jne.)
loraus soijakastiketta
loraus öljyä
vajaa 2 dl vettä

Lisäksi keittovettä ja kasvisliemikuutio, sekä haluamasilaista marinadia.

Sotke kuivat aineet keskenään ja märät ainekset keskenään. Lisää sitten neste kuiviin aineksiin, sekoita. Vaivaa taikinaa noin kymmenen minuuttia, seitanista pitäisi tällöin tulla säikeistä.
Tee massasta sitten sopivan kokoisia paloja (huomioi että seitan turpoaa keitettäessä) ja keitä niitä n. 20-30 minuuttia, kunnes palaset kelluvat. Marinoi sitten seitania vähintään pari tuntia, mieluiten yön yli. Lopuksi paista siivut sopivat ruskeiksi.

Tofupihvit (n. 3-4 annosta)

2009-01-13T22:13:00.004+02:00

Tämä on helppo perusohje, jolla saa hyviä tofupihvejä pienellä vaivalla. Tässä käytetty tofu on ostettu Helsingistä Vii Voan -nimisestä kaupasta, jossa puolen kilon paketti maksaa 1,20 euroa. Muussa tapauksessa esimerkiksi lähikaupasta ostettu maustamaton tofu on aika suolaisen hintaista. Kannattaa tehdä joskus ristiretki etelän lämpöön ja ostaa kerralla suuri määrä tofua pakastimeen.

1 pkt maustamatonta tofua (500g)
marinadia (omatekemää tai valmista)
korppujauhoja

Viipaloi tofumötikkä haluamiisi palasiin ja tee marinadi. Anna tofun marinoitua maustehässäkässä jääkaapissa vaikka yön yli. Ennen kuin alat paistamaan, kieritä palasia korppujauhossa ja heitä pannulle. Paista kunnes ovat sopivan meheviä tahi rapsakoita.

Soijapyörykät (n. 3 annosta)

2009-01-11T14:39:00.005+02:00

Näiden teossa epäonnistuin. Ohjeessa jota seurasin (löytyy täältä) kehotettiin silppuamaan sipuli ja paprika pieneksi, ja suhtauduin käsitteeseen "pieni" liian suuripiirteisesti, joten pyörykät eivät oikein tahtoneet pysyä koossa. Maultaan ne kuitenkin olivat hyviä, joten ei kannata pelätä näiden kokeilua, mutta silputkaa sipuli ja paprika tosissaan aika pieneksi silpuksi.

Gluteenijauho on ihme tavaraa, siitä saa tehtyä seitania todella helposti ja nopeasti verrattuna tavallisiin vehnäjauhoihin, tässä sen tehtävä on kuitenkin ymmärtääkseni pitää pyörykkäaines koossa. Gluteenijauhoja ei ihan tavallisista kaupoista yleensä löydy, mutta esim. punnitse ja säästästä sitä yleensä löytyy ja muista ekokaupoista. Jos sellaista ei ole lähellä niin niitä voi myös tilata Ekolosta, jossa ne maksaa 2.50 € 250 g pussi (tuollaisesta pussista tulee noin puoli kiloa seitania)
Soijarouhe puolestaan maksaa pari euroa tai vähän päälle, sellainen puolen kilon pussi. Sitä löytyy ihan tavallisista ruokakaupoistakin.

Pyöryköihin tarvitset:

2 dl soijarouhetta
1 dl vettä
2 rkl soijakastiketta
1/2 tl pippuria
3 rkl ketsuppia (tai tomaattipyrettä, minä käytin mitä kaapista löytyi)
1 pieni sipuli
1 pieni paprika
1/4 dl gluteenijauhoa
1/2 dl vehnäjauhoa
1 rkl öljyä

Toimi näin:

Laita soijarouheen joukkoon vesi, sekä pippuri ja soijakastike, anna soijarouheen turvota.
Pilko sillä välin sipuli ja paprika ihan pienen pieneksi. Älä siis suuripiirteisen pieneksi kuten minä tein. Lisää silppu sitten pyörykkätaikinaan. Lisää sitten ketsuppi, öljy ja jauhot ja sekoita.
Pyörittele sitten kosteilla käsillä massasta pyöryköitä ja paista ne paistinpannulla öljyssä.

Suklaahippukeksit (24 tosi isoa keksiä)

2009-01-09T10:32:00.003+02:00

En jostain syystä kauhean usein keksejä tee, vaikka ne kohtalaisen helppoja onkin valmistaa. Eilen kuitenkin oli oiva tekosyy tehdä keksejä, kun kaverin piti tulla käymään vierailulla. Valitettavasti kyllä kaveri sairastui, eikä päässyt käymään, mutta jäipähän enemmän keksejä minulle.
Näiden reseptin poimin täältä:
Nämä oli kyllä kivan helppoja valmistaa, eikä tarvinnut edes ostaa mitään ihmeellisiä aineksia.

En ole erityisen itsevarma sellaisten reseptien kanssa missä täytyy korvata kananmuna jollain muulla, eikä kerrota tarkkoja määriä mitä käyttää, mutta kyllä nämä silti onnistui passelisti, vaikka välillä mieltäni vaivasi pieni epäillys.

Näihin tarvitset:
5 1/3 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
225g pehmeätä Keijua
2 1/3 dl fariinisokeria
reilu 1 dl sokeria
reilu 2 rkl soijajauhoa ja tilkka vettä
vaniljasokeria
rouhittua tummaa suklaata

Toimi näin:
Lämmitä uuni 180 asteeseen. Sekoita jauhot, ruokasooda ja suola kulhossa. Vatkaa sitten toisessa kulhossa pehmennyt rasva, ja sokerit (tavis, vanilja ja fariinisokeri) keskenään, sekoita sitten soijajauhoista ja vedestä tehty seos taikinaan. Vatkaa sitten vähän kerrallaan kuivat aineet sokeri-rasva seokseen, tähän kannattaa käyttää sähkövatkainta.

Lopuksi lisää mieleisesi määrä suklaarouhetta joukkoon. Mielestäni myös pähkinärouhe sopisi hyvin joukkoon, jos pelkkä suklaa kuulostaa tylsältä.
Tee sitten lusikan avulla leivinpaperilla vuoratulle pellille keksimassasta nokareita, ja paista n. 15 minuuttia. Anna keksien jäähtyä uunista tultuaan ennen kuin siirrät ne pelliltä, että keksit ehtivät kovettua kunnolla.

Perunalohkot (3 annosta)

2009-01-08T15:05:00.003+02:00

Nämä perunat sopivat erinomaisesti vähän suolaisemmaksi ruuaksi sellaisiin hetkiin kun ei tee mieli mitään kunnon ruokaa, mutta haluaa napostella jotain asteen verran laadukkaampaa kuin sipsit tms. Näiden kanssa sopii hyvin soija- tai tofupyörykät tai miksei vaikka soijasuikaleetkin, näin niistä saa tukevamman aterian.
Näiden hinnaksi ei tule paljon mitään, perunat kun ovat halpoja ja mausteissa voi soveltaa makunsa mukaan.

Tarvitset:
1 kg isoja perunoita
ison lorauksen öljyä
mausteita

Toimi näin:
Pese perunat hyvin ja pilko ne niin että yhdestä perunasta tulee 6-8 lohkoa. Laita sitten uuni lämpiämään 225 asteeseen. Tee sitten mausteöljy, kaada lautasella iso loraus öljyä ja sotke siihen makusi mukaan mausteita. Minä käytin perunamaustetta, valkosipulia, chiliä ja mustapippurirouhetta. Mausteita saa laittaa niin että öljy on kohtalaisen ”jähmeää” mausteista. Pyörittele sitten perunalohkoja mausteöljyssä ja ne tämän jälkeen pellille.
Paista perunat keskitasolla noin 40-45 minuuttia kunnes perunat on kypsiä ja rapeita.

Linssimuhennos n.5-6 annosta

2009-01-07T14:01:00.004+02:00

Olen todella kiireinen ihminen, joten arvostan nopeasti valmistettua ruokaa. Sohvalla löhöämisen ja tietokoneella röhnöttämisen väliin ei jää paljon vapaata aikaa. Tämä on - hyvin valmistettuna - yksi lempiruuistani. Varsinainen valmistus vie noin puoli tuntia, mutta ainesten pilkkomiseen kannattaa varata kymmenen minuuttia tai vartti, jos sinulla on krooninen taipumus heilua raivokkaasti hyvien biisien soolojen kohdalla. Slayerin Raining Bloodissa saattaa hyvinkin ruveta satamaan verta.

Tarvitset siis veitsen, leikkuualustan, siivilän ja kattilan. Näiden lisäksi ainesosiksi tarvitset:

öljyä
1 sipuli
1 paprika
4 dl punaisia linssejä (löytyy ainakin keskisuurista K-marketeista, Risentan punaista linssiä 500g maksaa 2,39 euroa)
1 tl tomaattimurskaa (Pirkka tomaattimurska 500g noin 70 senttiä, itse käytin vaihtelun vuoksi chilimaustettua versiota, joka oli kymmenen senttiä kalliimpaa)
5-10 dl vettä (oman maun mukaan: pidän itse kiinteämmästä, mutta lopputuloksesta saa myös keitonkaltaista vettä lisäämällä. Muista kuitenkin, että ainesosat imevät vettä, ja sitä myös haihtuu keittäessä. Neuvon aloittamaan ainakin litralla vettä, ja vähennä seuraavalla kerralla pari desiä, jos haluaisit kiinteämpää.)
1 kasvisliemikuutio
+ pari raastettua porkkanaa halutessaan

Pilko jo valmiiksi sipuli ja paprika. Huuhtele myös linssit tässä vaiheessa siivilän kanssa. Olen kuullut, että linssejä kannattaa huuhtoa niin kauan, kunnes vesi ei enää vaahtoa. Minulla harvoin riittää kärsivällisyys tähän. Lorauta kattilan pohjalle noin ruokalusikallinen öljyä, ellei enemmänkin. Kaada sipulit kattilaan ja kuullota muutama minuutti. Lisää paprika, linssit, tomaattimurska, vesi ja kasvisliemikuutio. Sekoita hetken aikaa, kunnes ainekset ovat sekoittuneet keskenään.

Nyt alkaa ruuanlaiton jännittävin kohta: maustaminen.

Viimeisimpään versioon (tätä kirjoitushetkellä nautittua) käytin
reilu ruokalusikallinen soijakastiketta
reilu ruokalusikallinen currya
2 tl Jeeraa (jotain pimeetä jauhetta blogikumppanini puolelta, vahvasti intialainen mauste)

Mausta tuli sopivan itämainen, ei toisaalta erityisen vahvakaan. Muita mausteita, mitä yleensä olen laittanut, ovat

tabasco/chilijauhe
hipsaus kanelia ja kardemummaa (kuulostaa oudolta, mutta curryn kanssa erinomainen yhdistelmä)
valkosipulia (jauheena tai pilkottuna)
paprikamaustetta

Mausta oman maun mukaan. Jotkut ihmiset pitävät mausteimmasta, jotkut tasaisemmasta. Itse pidän vahvanmakuisista ruuista, mieluiten vahvasti tulisista. Kun lisäät mausteita, maista hieman silloin tällöin, niin tiedät, miltä lopputulos saattaa maistua.

Kun olet löytänyt kulinaristisen tyydytyksesi, anna hautua keskilämmöllä noin 15 minuuttia, jos olet kärsimätön. Jos kuitenkin haluat vielä meditoida shaalisi päällä pohtien, millainen ääni lähtee yhden käden taputuksesta, hauduttamiseen voi käyttää vielä 10 tai 20 minuuttia. Kun mielestäsi ruoka alkaa olla valmista, ota se pois liedeltä ja anna vetäytyä muutaman minuutin. Nauti hyvän musiikin soidessa samalla, kun tuijottelet lumessa taapertavia reppanoita. Anna mielesi sukeltaa Intiaan, tai minne tahansa muualle lämpimään ja vähemmän ankeaan paikkaan.

Olen hyvin innoissani juuri tämänkaltaisesta linssimuhennoksesta. Sen nerokkuus pohjautuu yksinkertaiseen "kaikki ainekset kasaan ja sekoita" -periaatteeseen. Ainesosat itsessään eivät tuota paljon makua, joten kädet ovat vapaat rajattomiin mausteyhdistelmiin. Linssit itsessään ovat terveellisiä sisältäen mm. proteiinia. Aloittelevalle kasvissyöjälle suosittelisin juuri tämänkaltaista helppoa, terveellistä ja kokeilevaa ruuanlaittoa.

Omena-kookostorttu

2009-01-06T20:35:00.000+02:00

Teki mieli jotakin makeaa.
Valitettavasti kaupat eivät jostakin syystä suostu pitämään oviaan auki aina silloin kun niitä kaipaisin (mistähän moinen…), joten täytyi tyytyä aineksiin mitä kotoa löytyy. Selailin siis mainiota Inna Somersalon Yllin kyllin -keittokirjaa, jonka kiltti sukulaiseni minulle jouluna lahjoitti, ja sovelsin sen omena-kookostorttuohjetta, jättäen rommin pois ja korvaamalla omenaviipaleet omenahillolla.

Periaatteessa olisin myös halunnut jättää sokerin käytön vähän pienemmäksi, kun kerran hillossa sokeria löytyy jo valmiina. Valitettavasti armaalla blogikumppanillani oli päällä automaattivastaus "Kyllä kultaseni", kun hänelle ehdotin asiaa, eli toisin sanoen viesti jäi jonnekin hämärän rajamaille hänen korvakäytävässään samalla kun hän reseptiä uskollisesti noudattaen heitti sekaan lisää sokeria.
Kaikesta huolimatta hampaat eivät kuitenkaan suusta pudonneet torttua syödessä, vaikka se vähän makeaa olikin. Suosittelen kokeilemaan, ja varatkaa vähän jäätelöä tämän kanssa!

Tarvitset – hellan, sähkövatkaimen, ja muiden yleishyödyllisten vempaimien lisäksi – siis:

Taikinaan:
- 200 g pehmeää margariinia
- 2,5 dl sokeria
- 1,5 dl soijajauhoja (näitä siis tosiaan löytyy ihan perus citymarketeistakin, yleensä kai luontaistuotehyllyltä – ei maksa paljoa)
- 3 dl vettä
- 5 dl vehnäjauhoja
- 2,5 tl leivinjauhetta

Täyte:
- 0,5 dl fariinisokeria
- 1 rkl vaniljasokeria
- 1 dl kookoshiutaleita
- 3 dl omenahilloa

Pinnalle voi lisäksi ripotella vähän kookoshiutaleita

Toimi näin:
Anna margariinin pehmetä huoneenlämmössä, ja vaahdota se sitten sokerin kanssa. Sekoita soijajauhot veteen ja vatkaa se sokeri-margariinivaahtoon.
Sekoita sitten leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita seos taikinaan.

Sitten tehdään täyte: sotke siis kaikki täyteainekset keskenään omassa kulhossaan.
Tämän jälkeen olisi aika voidella vuoka. Lisää sitten puolet taikinasta vuokaan tasaiseksi kerrokseksi, sen päälle levitetään täyte, ja päällimmäiseksi levitetään taikinan loppu. Päälle voi lisäksi ripotella vähän kookoshiutaleita.

Paista 175 asteessa 70 minuuttia, mutta peitä foliolla siinä välissä jos se alkaa kärähtää.

Sämpylöitä, onko näitä?

2009-01-05T17:30:00.001+02:00

Alkoi tehdä mieli sämpylöitä, vieläpä oikein kunnon uunituoreita, höyryäviä sellaisia. Minusta tämä on aika hyvä perusohje, jonka löysin täältä (11. viesti). Sovelsin sen verran, että jätin kauraleseet pois, kun niitä ei sattunut kaapista löytymään. Lisäsin myös öljyn.

6 dl grahamjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
2 pussia kuivahiivaa (22 g)
2 tl suolaa
5 dl vettä (kädenlämpöistä!)
n. ruokalusikallinen öljyä.

Sekoita jauhot, kuivahiiva ja suola.
Lisää vesi ja öljy.
Vaivaa, kunnes alkaa tuntua taikinalta ja irrota sormista.
Anna kohota lämpimässä paikassa.

Tammikuussa oli vaikea löytää "lämmintä paikkaa", joten lämmitin uunin 50 asteeseen, ja otin se pois päältä. Annoin taikinan kohota jälkilämmössä puolisen tuntia, jonka jälkeen otin pois ja lämmitin uunin 200 asteeseen. Tässä vaiheessa voi taikinasta muotoilla joko pyöreitä sämpylöitä, tai laittaa taikinan vuokaan. Itse tein vuoassa, koska minua laiskotti. Vuoka kannattaa tässä tapauksessa rasvata sisältä ja levittää korppujauhoa tasainen kerros. Tämä estää taikinaa liimautumasta vuokaan.

Anna paistua noin 20 minuuttia.

Monet suosivat myös erilaisia täytteitä. Porkkana on suhteellisen suosittu, joten sitä kannattaa raastaa taikinan sekaan vaivauksen loppupuolella. Määrä vaihtelee oman maun mukaan, ota kuitenkin huomioon, että edellä antamaani ohjeeseen uppoa muutama porkkana. Itse en tällä kertaa kuitenkaan käyttänyt porkkanaa, vaan aurinkokuivattuja tomaatteja. Ak-tomaatteja kannattaa liottaa vedessä yön yli, jos ne ei ole valmiiksi öljyliemessä. Niistä tulee silloin mehevämpiä ja muutenkin täyteläisempiä, eikä muistuta rakenteeltaan kuivalihaa.

Pinaattikeitto (n. 6 annosta)

2009-01-04T15:41:00.001+02:00

Pinaatti-intoiluni jatkuu jo toista päivää. Siksipä päädyin tekemään pinaattikeittoa Härkäpapua sarvista -kirjan reseptiä seuraillen.
Keitosta tuli ehkä hippusen liian juoksevaa makuuni, mutta se saattanee johtua siitä etten erityisen tarkasti yleensä aineksia mittaa.

Tarvitset:
- kaksi lorausta öljyä
- 5 rkl vehnäjauhoja
- 2 l kauramaitoa
- n. 600 grammaa pinaattia (itse käytin tölkkipinaattia, pakastettu käy varmasti ihan yhtä hyvin) tai nokkosta
- reilu 2 tl suolaa
- 2 tl sokeria
- 4 tl persiljaa (kuivattua)

Toimi näin:
Kuumenna öljy pannulla ja lisää vehnäjauhot, sekoita. Siirrä sitten kattila pois levyltä ja lisää kauramaito sekoitellen välillä. Ohjeessa kehotettiin lisäämään maito kahdessa erässä, mutta en ymmärtänyt sen pointtia, taukohan kyllä siinä tuli kun toisen kauramaitopurkin availi…
Siirrä sitten kattila takaisin levylle ja kiehauta. Lisää pinaatit ja mausteet ja keittele sitä muutama minuutti.

Pinaattiletut (2 annosta)

2009-01-03T18:33:00.002+02:00

Olin etenkin peruskoulussa erittäin suuri pinaattilettufani, kun muu kasvisruoka oli tasoltaan todella kehnoa, niin pinaattiletuissa sentään oli jotain makua. En kuitenkaan itse ole syystä tai toisesta ikinä vaivautunut pinaattilettuja kotona tekemään, mutta tänään ylitin itseni.

Jos pinaattia ei halua käyttää, niin kotimainen hyvä vaihtoehto on nokkonen jota on helppo itse käydä keräämässä aikaisin keväällä. Pinaatin hinnasta en osaa sanoa, koska käyttämäni yksilö on lojunut kaapissani jo jonkin aikaa, Helsingin Vii Voanista se on kuitenkin ostettu. Soijajauhot puolestaan maksaa 2,50 € 300 gramman pussi Ekokauppa Ekolossa. Pohjana reseptille käytin täällä toisena mainittua reseptiä.

Tarvitset:
- 5 dl kauramaitoa
- 0,5 dl hiivaleipäjauhoja
- 1,5 dl vehnäjauhoja
- 3 rkl soijajauhoja
- 0,5 dl kaurahiutaleita
- pinaattia/nokkosta (itse käytin n. puolet 400 gramman pinaattipurkista)
- suolaa
- rasvaa taikka öljyä paistamiseen

Toimi näin:
Sotke kauramaidon joukkoon kaikki jauhot ja muut ainekset. Puristele pinaatista ylimääräistä nestettä pois, jos se on kovin vetistä. Sekoita taikina tasaiseksi ja anna turvota puolisen tuntia. Kaiva sitten paistinpannu esille ja laita siihen rasvaa taikka öljyä. Lorauta sopiva annos lättytaikinaa ja käännä sitten kun lätty on sopivan kiinteytynyt (= taikina muuttunut vihreämmäksi myös raa´alta puolelta, ja ruskettunut toiselta).
Itse feilasin ensimmäisen letun täydellisesti, koska omistamani paistinpannu on iso ja koin pakottavaa tarvetta kaataa siihen paljon taikinaa että siitä tulisi oikein iso lätty. Tämä arvatenkin epäonnistui, ja sain aikaiseksi ennemminkin erikokoisia möykkyjä... Seuraavalla yrityksellä tajusin että vaikka paistinpannu on iso, niin siinä voi tehdä pienempiäkin lettuja, kun ei vaan kaada sitä taikinaa siihen niin hirvittävää määrää. Tämä osoittautui hyväksi tavaksi saada ehjiä lettuja.

Nauti puolukkahillon kanssa.

Paistetut soijasuikaleet

2009-01-03T18:16:00.003+02:00

Tämä on niin hyvä perusruoka että ihan itkettää miten helppoja nämä on tehdä. Tuntuu että hyvään ruokaan tarvitsi tuhlata enemmänkin aikaa ja rahaa. Soijasuikaleet eivät maksa paljoa, Ekokauppa Ekolossa (kyllä näitä kuitenkin ihan tavallisistakin supermarketeista pitäisi löytyä) moiset maksavat 2,90€ 300 gramman pussi, ja tuollaisesta pussista syö kyllä suurisuinenkin useamman aterian. Kaksi keskivatsaista opiskelijaa on syönyt 250 gramman soijasuikalepussista vähän yli puolet ja suunnilleen kuusi ateriaa siitä on yhteensä tullut. Hinta ei siis päätä huimaa.

Tarvitset siis:
soijasuikaleita, vettä, öljyä ja mausteita omaan makuun (itse käytin soijakastiketta, paprikamaustetta, valkosipulia, mustapippuria, grillimaustetta, chiliä)

Homma toimii näin:

Heitä vettä kattilaan soijasuikalepussin ohjeen mukaan, ja odota että se kiehuu. Kun kuplia näkyy niin heitä soijasuikaleet (keitinveteen voi myös halutessaan heittää kasvisliemikuution, minusta se on vähän tuhlausta, vaikka vähän suolaa sinne saatan laittaakin). Keitä sitten niin kauan kuin pussi käskee, kun suikaleet on pehmennyt niin puristele niistä liika vesi pois. Tähän voi käyttää siivilää ja jotain vapaavalinnaista keittiöasetta.

Aseta sitten paistinpannu liedelle, heitä perään liraus öljyä ja soijasuikaleet. Perään kannattaa heittää saman tien myös soijakastiketta vaikka vähän suurempikin liraus, tämä värjää kivasti suikaleet tummemmiksi. Heitä sitten oman mielen mukaan muitakin mausteita, kannattaa maustaa reilunlaisesti jos olet neitsyt soijamaailmassa, vaikka ei tietenkään suolamyrkytystäkään kannata tavoitella. Kun suikaleet on kivasti ruskettunut niin ne ovat valmiita. Syö vaikka niin että wokkaa vihanneksia ja keitä nuudeleita niiden kaveriksi.