perjantai 19. marraskuuta 2010

Lasagne (4 annosta)


Tarvitset:

- n. 250 grammaa lasagnelevyjä (500 grammaa maksaa halvimmillaan n. 1,59 € - Vegemenu suosittaa kuitenkin käyttämään täysjyvälasagnelevyjä jotka ovat hieman kalliimpia)

Tomaattikastikkeeseen:
- 3 sipulia
- 3-5 valkosipulinkynttä
(- 3 porkkanaa)
- 500 grammaa tomaattimurskaa
- 3 dl vettä
- 2,5 dl soijarouhetta
Mausteiksi:
- basilikaa
- oreganoa
- mustapippuria
- suolaa

Kermainen juustokastikkeeseen:
- 2,5 dl soijakermaa (n. 1 € - 1,10 €)
- 7, 5 dl vettä
- 100 grammaa kasvisjuustoa (3, 72 € / 190 grammaa)
- n. 1 dl vehnäjauhoja suurustamiseen
Mausteeksi:
-suolaa
-valkopippuria

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Kuulota sipuli pannulla tilkassa öljyä.
Lisää kuiva soijarouhe pannulle ja kuumenna sitä lisäten vähitellen vettä ja tomaattimurskaa. Kun soijarouhe on tarpeeksi turvonnut lisää raastettu porkkana (halutessa) ja mausteet. Jätä kastike hautumaan pienelle lämmölle.

Kaada kattilaan soijakerma ja 7,5 dl vettä. Sotke joukkoon vehnäjauhot, juusto ja mausteet ja kuumenna jatkuvasti sekoittaen kunnes seos kiehahtaa.

Laita laakeaan vuokaan ensimmäiseksi kerros tomaattikastiketta, sitten juustokastiketta ja näiden päälle kerros lasagnelevyjä. Toista kunnes tomaattikastike loppuu. Viimeiseksi kerrokseksi tulee ensin lasagnelevyjä ja tämän päälle juustokastike. Halutessasi voit siivuttaa juustokastikkeesta jäljelle jääneen juuston lasagnen päälle.

Paista uunissa 50 minuuttia.

torstai 21. lokakuuta 2010

Seitankinkku


Joulu lähestyy! On siis aika kaivaa kirveet esiin ja lahdata miljoonia possuja joulupöydän pääesintyyjäksi. Tai sitten tehdä ekoteko ja tehdä maukas seitankinkku.

Mielestämme parhaimmillaan tämä kinkku on yön yli levänneenä leivän päällä sinapin kera.

Tämä mötkylä tehdään pääasiassa gluteenijauhoista, ja myötäilee Chocochilin Vegaanin joulukinkku -reseptiä. Kinkusta ei tule ihan valtavan suurta, joten isommalle porukalle näitä kannattaa paistaa useampi.

Itse taikinaan tarvitsee

4 dl gluteenijauhoja
1 dl gramjauhoja
1 dl soijajauhoja
1 rlk kasvisliemijauhetta (me jauhoimme yhden kasvisliemikuution huhmareessa)

Mausteeksi jauhojen sekaan laitoimme mm. valkopippuria, valkosipulia ja paprikajauhetta. Vinkki! Jos jostain syystä sinulla on ylimääräisiä paprikoita, ne kannattaa kuivata pilkkomalla ne paloiksi ja pitämällä uunissa pienellä lämmöllä. Näin paprikat voi käyttää sellaisenaan tai jauhaa, jolloin niihin tulee jännä savuinen aromi.

Kun kuivat ainekset ovat sekoitetut, sekoita keskenään kosteat ainekset:

2,5 dl vettä
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl oliiviöljyä

ja sekoita ne sitten kuiviin aineksiin.

Vaivaa muutama minuutti ja tee paistin muotoinen mötkylä. Tee marinadi (oliiviöljyä, soijakastiketta, omenaviinietikkaa, vettä ja tomaattipyrettä) ja anna marinoitua pari tuntia, mielellään yön yli. Marinoinnin jälkeen kääri paisti folioon ja paista 1,5 tuntia 175 asteessa. Paisti kannattaa kääriä aika tiukaksi paketiksi, ettei siitä pääse karkaamaan liiaksi kosteutta. Meidän kinkkumme ovat olleet vähän kuivahkoja.

Jotkut ainekset, kuten reseptissä mainitut jauhot, voivat olla aloittelijalle tuntemattomia. Ainakaan gluteenijauhoja tai gramjauhoja ei ole tullut marketissa törmättyä, joten on käännyttävä erikoiskauppojen puoleen. Punnitse ja Säästä on ketju, josta löytyy kaikenlaisia erikoisruokatuotteita, mutta se löytyy vain muutamista suurista kaupungeista. Ekolo on myymälä (Jyväskylässä) ja nettikauppa, josta voi tilata kotiin erilaisia erikoistuotteita jauhoista, siemenistä ja kosmetiikkatuotteista lähtien. Ekolossa gluteenijauhot maksavat 2,4 €/250 grammaa - valmista seitania tällä määrällä saat noin puoli kiloa! Puolikiloa gramjauhoja taas maksaa 6,2 €, mutta ne ovatkin aika riittoisia.
Tietämättömille tiedoksi vielä että gluteeni on vehnäproteiinia. Gramjauhot taas tarkoittaa samaa kuin kikhernejauhot. Ja ei, et voi korvata näitä aineksia muilla jauhoilla, mutta seitania voit tehdä myös tavallisista vehnäjauhoista huuhtomalla niistä pois kaiken tärkkelyksen - siitä meillä olikin ohje jo aiemmin.

perjantai 1. lokakuuta 2010

Seitan vehnäjauhoista


Kuvassa valmis seitanpihvi tattikastikkeella.

Seitan on siis vehnägluteenia eli vehnäproteiinia.

Olen seurannut että meidän blogista etsitään eniten ihan perusreseptejä, mitä tehdä soijasuikalaista ja sen sellaista. Siksipä laitankin nyt tällaisen perusreseptin miten tehdä seitania vehnäjauhoista. Seitanin teko vehnäjauhoista on aikaavievää, erityisesti kun vertaa gluteenijauhoista tekoon, mikä ei vie aikaa oikeastaan ollenkaan. Vehnäjauhojen etu on kuitenkin se että ne on kaikkien saatavilla ja halpoja. Negatiivinen puoli on että saadakseen aikaan seitania reilun nyrkin kokoisen pallukan tarvitsee sitä varten 11 dl vehnäjauhoja. Hävikki on suurta sen takia että seitan valmistetaan huuhtomalla vehnäproteiinin joukosta kaikki tärkkelys pois. Hävikki ei ole varmaan menetys terveellyllisistä syistä mutta kyllä opiskelijaa vähän kauhistuttaa huuhtoa ruokaa viemäriin.

Huomaathan että seitanin ideana on nimenomaan tuottaa vehnäproteiinia. Älä siis yritä valmistaa seitania vaikkapa sotkemalla osa vehnä- ja osa ruisjauhoja!

Muistutan kaikkia proteiinin tärkeydestä, ja muistattehan että ette saa päivän proteiineja yksipuolisista lähteestä! Kokeilkaa vaihteeksi vaikka seitania.

Tarvitset:
- 5 dl vettä
- 11 dl vehnäjauhoja
(keitinvettä ja marinadin)

Sotke vehnäjauhot ja vesi keskenään. Vaivaa kunnes saat aikaan kunnon sitkon.




Hukuta sitten taikinapallo kylmään veteen ja anna sen olla siellä koskematta noin 10 minuuttia.





Kaada sitten kylmä vesi pois ja kaada varovasti esimerkiksi kulhon reunaa pitkin kulhoon niin kuumaa vettä kun kätesi sietää. Vaivaa sitten varovasti taikinaa, vaikkapa niin että siirrät hellästi taikinaa pallon reunoilta keskelle. Jos taikinapallo alkaa hajoamaan se tarkoittaa että olet käsitellyt taikinaa liian rajusti.
Kaada vesi pois kun vesi kulhossa alkaa muistuttamaan väriltään maitoa. Väri veteen tulee tärkkelyksestä, suosittelen siis kaatamaan nesteen vessanpönttöön ettei viemäri tukkeudu.

Kaada sitten kulhoon taas varovasti kylmää vettä ja vaivaa taas varovasti siirtämällä taikinaa reunoilta keskelle. Kun vesi on tarpeeksi valkoista kaada vesi taas pois ja tilalle taas kuumaa vettä.





Jatka tätä kunnes valkoista tärkkelystä ei enää juurikaan jää veteen vaan vesi säilyy kirkkaana. Kylmä-kuuma vaivausta tekemällä taikina hiljalleen kutistuu ja kestää kovempaa käsittelyä. Valmistumista kohti seitan muuttuu jatkuvasti enemmän suonikkaaksi ja kimmoisaksi. Prosessiin vei minulta noin 20 minuuttia sen jälkeen kun olin antanut taikinan aluksi levätä 10 minuuttia.




Kun tärkkelystä ei enää irtoa laita isohkoon kattilaan vettä kuumenemaan ja halutessasi mausta vesi esim. suolalla.
Veden kuumentuessa voit pilkkoa/nuijia/muotoilla seitanin haluamasi kaltaisiksi siivuiksi. Halutessasi voit vain jakaa köntin muutamaan palloon ja vasta keittämisen jälkeen siivuttaa ne. Keittäessä seitanit turpoaa, joten jos päätät muotoilla seitanit ennen keittämistä varaudu turpoamiseen.

Keitä seitaneita noin parikymmentä minuuttia, tai vähintäänkin niin kauan kunnes seitanit pulpahtavat veden pinnalle.
Sitten voit marinoida ne haluamallasi tavalla, ja paistaa pannulla.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Syksyinen linssimuhennos (n. 4 annosta)


Meitä on muistettu viimeaikoina vaikka minkälaisilla laskuilla, joten vedimme jääkaapin vyön pykälää kireämmälle. Linssimuhennos on halpa ja proteiinipitoinen ruoka, sitä kannattaa täyttää porkkanoilla, kaalilla, sipulilla ja muilla halvoilla kausivihanneksilla monipuolisuuden nimissä. Sitäpaitsi se maistuu oikeasti hyvältä!

Tarvitset
- 2 pientä sipulia + tilkka öljyä
- 1 paprika
- 2 porkkanaa
- 2 tomaattia tahi tomaattimurskaa
- n. 300-400 grammaa kaalia (eli noin kolmannes reilusta kiloisesta kaalista)
- 2,5 dl punaisia linssejä
- 5 dl vettä
- kasvisliemikuutio
- 1 tl oreganoa
- 1/2 tl keskivahvaa tai vahvaa chiliä
- muutama kokonainen mustapippuri

Silppua sipulit ja kuulota niitä hetkinen kattilassa öljyssä. Huuhdo ja siisti tällä välin linssit. Lisää sitten linssit ja puoli litraa vettä sekä kasvisliemikuutio.
Silppua sitten paprikat, silppua tai raasta kuoritut porkkanat ja paseeraa tomaatit (eli keitä kokonaisia tomaatteja vedessä hetkinen kunnes kuoret alkavat irrota, poista sitten vesi kattilasta ja kuori tomaatit). Lisää sitten paprikat ja porkkanat kattilaan. Silppua kaali ja murskaa tai pieni veitsellä paseeratut tomaatit, lisää ne kattilaan ja mausta. Anna muhia vielä noin 5-10 minuuttia.

Nauti hartaudella kaapin perältä löydettyjen pölyyntyneiden hapankorppujen tai näkkileivän kanssa. Jos ei sellaista kaapinperällä ole niin nauti ateria aurinkoisten ajatusten kera.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Intialainen naan-leipä (n. 10 leipää)


Naan-leipää syödään pääasiassa Intiassa, mutta myös Nepalissa törmäsimme tähän hyvin monissa ravintoloissa. Naania saa Suomesta sekä intialaisissa että nepalilaisissa ravintoloissa. Valitettavasti naan ei useimmiten ole vegaanista, vaan tehdään jugurttiin, joten ulkomaille lähettäessä joutuu joko jättämään naan-herkkutelut tai joustamaan.

Nepalissa söimme parhaimmat naanit Down Town Tandoori -nimisessä ravintolassa, Maharajgunj-alueella (älkää antako torakoiden säikyttää <3). Se on vihreä rakennus päätien varrella, Japanin suurlähetystön jälkeen. Myös Third Eye -ravintolassa Thamelissa on tosi hyvät naanit, ehkä jopa paremmat kuin Down Townissa, mutta mauttomammat curryt. Tämä löytyy Thamel Chowkista (Thamelin keskusristeyksestä) etelään päin käveltäessä oikealta puolelta.

Piti tätä tietenkin Suomessakin tehdä, joten eikun naan-reseptiä kehiin ja uuni kuumaksi! Nämä eivät ole aivan yhtä hyvät kuin Nepalissa, mutta meiltä varmastikin puuttuu joku salainen viisaus näiden tekoon. Maittoivat nämäkin! Vegaaniseen versioon tarvitaan:

2 dl maustamatonta soijajugurttia
2 dl vettä
1 tl suolaa
9 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl öljyä

voiteluun:

1 dl sulatettua voita (Sininen Keiju on vegaanista)
1 tl paprikajauhetta
1 tl valkopippuria
"muutama" pilkottu valkosipulinkynsi
1 tl suolaa

Sekoita kuivat ainekset ja kosteat ainekset erikseen ja lämmitä uuni 250-asteiseksi. Sekoita kuivat ja kosteat ainekset yhteen kulhossa ja vaivaa voimakkaasti. Kun seos on taikinaa, laita se jauhotetulle leivinalustalle ja jatka vaivaamista. Erottele taikinasta palloja, riippuen kuinka isoja leipiä haluat tehdä. Laita ne 10 minuutiksi leivinliinan alle ja anna itsesi ja taikinan hetken levähtää ;) Kauli taikinasta ohuita pyöreitä tai soikeita leipiä, ja anna niiden levähtää vielä 5 minuuttia. Paista leipiä noin 5 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet väriä. Tämä saattaa näyttää vähän friikiltä, mutta leivät paisuvat palloiksi! Tämä on normaalia, sinun ei tarvitse pelätä uunisi puolesta. Jos leivät eivät paisu tai paisuvat vain osittain, et ole vaivannut niitä tarpeeksi hyvin (ovat ne silti syötäviä).

Voiteluun sulata voi ja lisää mausteet, sekoita. Sivele kuumat leivät seoksella. Meillä oli debatin aiheena pitääkö leivät voidella ennen vai jälkeen paistamisen, ja me kokeilimme kummallakin tavalla. Kyllä se meidän mielestämme toimii jos ne voitelee ennenkin.

Naan-leipiä voi modailla mm. paistamalla ne juuston kanssa (cheezly tai tofutti-juustoviipaleet) ripottelemalla juustoraastetta päälle ennen paistamista. Vaihtoehtoja on muitakin, jos mielikuvitus vain jaksaa laukata!

Tämä resepti on muokattu tämän pohjalta.

maanantai 2. elokuuta 2010

Porkkanaletut (4-5 annosta)


- 2 dl hiivaleipäjauhoja
- 1 dl soijajauhoja
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 1 tl suolaa
- 8 dl soijamaitoa
- 3-4 porkkanaa

+ öljyä paistoon

Sotke suola ja jauhot keskenään kulhossa. Lisää sitten maito jatkuvasti sekoittaen ja sekoita taikina tasaiseksi.
Kuori ja raasta porkkanat, lisää raaste taikinaan ja anna turvota puolisen tuntia.

Paista kuumalla pannulla tasaisesti molemmin puolin. Käytä lastaa taikinan levittämiseksi, yritä saada lätyistä mahdollisimman ohkaisia.

Nauti vaikkapa pottumuusin kanssa

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kaalikääryleet


Nämä oli käydä minun kohtalokseni. Näitä tehdessä uuni meni rikki, ja jouduttiin odottamaan että saadaan uusi tilalle. Sitten uuteen uuniin oli jäänyt joku pieni muovinen juttu uunin perälle, minkä sitten sulatin ja tuhosin puolet sekä omista että siskoni aivosoluita kun niitä höyryjä hönkäillessä rapsuteltiin muovia irti. Kääryleissä ei ole kuitenkaan mitään vikaa!

Ohje on sovellettu 1/2009 Olivia lehdestä vegaaniseksi.

Tarvitset:
- iso varhaiskaali (minulla oli vain reilu kilonen, ja täytettä jäi yli, mut huomio että iso kaali vaatii isoa kattilaa) (hinta 1,29 €/kg s-marketista)
- vettä ja suolaa sen keittämiseen

- 1 dl puuroriisiä + 4 dl vettä + ripaus suolaa
- sipuli
- loraus öljyä paistoon
- 1/2 dl korppujauhoja
- 2 dl soijaruokakermaa
- n. 250 grammaa kuivaa soijarouhetta
- 1 tl suolaa
- 1 rkl soijakastiketta
- 1 tl mustapippurirouhetta
- 1 tl meiramia

- 2 rkl sulaa kasvismargariinia
- 2 rkl siirappia

Kiehauta vettä isossa kattilassa, ja mausta suolalla. Koverra veden lämmittyessä kaalista kanta syvältä pois. Nosta sitten kaali kattilaan. Minulla kaali ei mahtunut hyvin kattilaan, jotan pyörittelin sitä siellä haarukan ja lastan avulla, käy se niinkin mutta lehtiin tuli vähän turhia reikiä.
Kun kaalin uloimmat lehdet alkaa tummua reunoilta sekä pehmetä, irrota ne varovasti ja aseta pyyhkeen päälle kuivahtamaan. Jatka keittämistä ja lehtien irrottelua kunnes kaikki kaalin vähintään kämmenen kokoiset lehdet on irroitettu.

Keitä riisipuuro, ja mausta ripauksella suolaa. Kun kaikki vesi on imeytynyt riiseihin laita puuro jäähtymään.

Silppua sipuli. Lorauta pannulle öljyä ja kuulota hieman sipulia. Lisää sitten kuiva soijarouhe pannulle ja lisää siihen pikkuhiljaa vettä kunnes rouhe on kunnolla turvotettu. Mausta lorauksella soijakastiketta ja 1/2 tl mustapippurirouhetta.

Laita korppujauhot kulhoon ja kaada päälle soijaruokakerma. Anna turvota viitisen minuuttia ja pilko sillä välin loppu kaali joka oli liian lopulliseen kääreeseen. Lisää sitten korppujauhojen sekaan pilkottu kaali, riisipuuro, soijarouhe ja sipuli sekä loput maisteet.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Levitä keitetyt lehdet alustalle, ja laita kaksi ruokalusikallista täytettä lehden keskelle. Taita sitten lehden paksumpi puoli täytteen päälle, taita sitten reunat ja pyöräytä lopun lehden ympärille. Tarkoituksena on tehdä napakoita kääryleitä. Tee näin kaikille lehdille.

Sulata uunivuoan pohjalle voi tasaisesti. Asettele sitten kääryleet siihen tiiviisti ja valuta päälle siirappi. Anna kääryleiden ruskistua ensin 225 asteessa ja pienennä sitten 175 asteeseen ja kypsennä noin tunti, kääryleet saa tulla aika tummiksi. Valele kääryleitä paistinliemellä muutamia kertoja paiston aikana.

Nauti puolukoiden tai puolukkahillon kanssa.

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Nepali chia (3 kuppia)


Eli miten tehdään nepalilaista teetä.

Tarvitset:
- mustaa teetä (heitin summassa kattilaan, ei siis tullut mitattua, pusseina varmaan kolme)
- 2 kuppia vettä
- 1 kuppi soija/kauramaitoa
- n. 3 rkl sokeria (kun tekee isoihin kuppeihin, nepalilainen tee on hyvin makeaa)

Mittaa kattilaan vesi ja maito, ja laita kuumenemaan. Kun neste alkaa kiehua lisää sokeri ja tee, anna hautua kannen alla kuumentamatta kunnes tee on saanut kauniin värin.
Sokeri yleensä nepalissa lisätään jo valmistusvaiheessa, joten kuppiin kaadettu tee on valmista juotavaksi. Perinteisesti se on hyvin makeaa, esimerkiksi neljään pieneen kuppiin teetä lisätään kolme kukkurallista ruokalusikallista sokeria! Tämä johtunee siitä että Nepalissa syödään normaalisti vain kaksi kertaa päivässä, jolloin teellä on merkitystä myös energian saannin kannalta.
Hauskana asiana meillä tuli vastaan tieto että nepalilaiset terveystietoiset naiset jättää perinteisestä teestä (lehmän)maidon pois, sillä se mielletään epäterveelliseksi. Sokeria kuitenkin pitää olla!

Teen maustamisesta:
Nepalissa ja Intiassa usein maustetaan teetä, tätä voi kokeilla heittämällä teehen esimerkiksi hieman raastettua inkivääriä, neilikan kukkia ja kanelia.
Välillä sokeroituun mustaan teehen lisättiin myös huhmareella jauhettua mustapippuria, tämä ilmeisesti auttaa nuhaan. Ainakin se lämmitti kivasti.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Aamupalaksi terveellistä jogurttia osa 2


Tämä resepti on käytännössä sama kuin alkuperäinenkin versio, mut koska sitä on hieman kehitelty, ja tykkään esitellä turkoosin väristä jogurttia, niin julkaisen tämänkin nyt.

Jotain spirulinasta: spirulina on levää joka, wikipedian mukaan kuuluu sinilevien ja siniviherlevien sukuun. Se on hyvä proteiinin lähde, sillä se on 65-71 prosenttisesti täyttä proteiinia, ja siinä on kaikki aminohapot täydellisessä balanssissa. Ainakin jos on Jack Joseph Challemia (Spirulina what it is...the health benefits it can give you) uskominen. Kyseisessä Challemin kirjassa puhutaan myös spirulinan positiivisista vaikutuksista diabetekseen, anemiaan, maksasyöpään ja muistaakseni myös allergioihin. Tosin kirjanen on vuodelta 1981, joten tiedä sitten kuinka luotettavana lähteenä tuota voi pitää. Mutta japanilainen filosofi Toru Matsui on selvinnyt 15 vuotta syömällä pelkästään spiruliinaa ja muita leviä, joten tuskin mistään ihan turhasta aineesta on kyse. Aiheeseen en ole kuitenkaan sen paremmin perehtynyt, googlettakoon ne joita enemmän kiinnostaa - minulle riittää tieto siitä että aine on terveellistä.

Kylmäpuristettu pellavaöljy taas hellii ihoa, hiuksia ja verisuonia.

Tarvitset
- jogurttia (uus maustamaton alpron jogurtti k-marketista 1,77 €/500 g)
- 1 tl spiruliinaa jauhemuodossa (punnitse ja säästästästä 19,90 €/ 250 g)
- 1 rkl hampunsiemeniä (ekolosta 6,30 €/500 g)
- 2 tl kylmäpuristettua pellavaöljyä (ekolosta 4,70 €/250 ml)
(- 2 tl kaakaopapurouhetta)
(- pakastemarjoja)
(- makeutukseksi siirrappia, jos käytät maustamatonta jogurttia)
Sulkeissa olevia aineksia vaihtelen fiiliksen mukaan

Kaikessa simppeliydessään, sotke ainekset ja nauti. Spirulinasta jää mulla ainakin turkoosia väriä huuliin, joten muista vilkaista peiliin syömisen jälkeen.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Tofusalaatti (4 annosta)


Helteillä ei huvita mikään. Ei ainakaan jos edellisenä päivänä on hella kosahtanut käyttökelvottomaksi, vaikka toisaalta ei 30 asteen sisälämpötiloilla kauheasti huvita muutenkaan uunia lämmitellä. Piti siis keksiä jotain kylmää syötävää.

Tarvitset:
- jäävuorisalaatin (1,99 €/kg Siwasta)
- 1 paprika (4,95 €/kg Siwasta)
- 2 avomaankurkkua (tää oli minun päivän yllättäjä, halvempi kilohinta kuin normikurkuilla, 1,69 €/kg Siwasta)
- pieni purkki herkkusieniä
- n. 100 grammaa aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä (200 gramman purkki 2,49 €, katso myös Chocochilin uunissa kuivatut tomaatit)
- 1 pkt kylmäsavustettua tofua
- lisäksi vähän pippuria, suolaa ja oliiviöljyä

Kaada herkkusienistä neste pois (jos et ostanut valmiiksi öljyssä olevia), ja rouhi joukkoon hieman pippuria, suolaa ja kaada loraus aurinkokuivattujen tomaattien öljystä. Jätä maustumaan.
Pese sitten salaatti ja vihannekset, pilko tai revi salaatti ja kuutioi paprika ja kurkut. Sitä mukaan kun pilkot tuotteet siirrä ne kuivahtamaan hetkeksi pyyhkeelle jotta liika kosteus haihtuisi.
Kuutioi tofu ja pieni liiasta öljystä valutetut aurinkokuivatut tomaatit. Huomioi että öljyä ei tulisi kaataa viemäriin, aurinkokuivattujen tomaattien öljy on mukavasti maustunutta ja voi hyvin käyttää vielä uudestaankin. Sotke sitten kulhoon kaikki ainekset varovasti nostellen. Jos herkkusienet ovat kovasti öljyisiä puristele/valuta niistä liika öljy pois ennen salaattiin laittoa.
Halutessasi kaada valmiin annoksen päälle hieman oliiviöljyä ja pippuria.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Chowmein (2-3 annosta)


Chowmein on sarjaa "laiskottaa, jos vaan heitän pannulle tirisemään jotain kaapin pohjalta". Alkujaan kiinalainen ruoka, se on maukas, halpa (subjektiivisesti, tietenkin) ja oikein tehtynä ravitseva. Me söimme tätä Nepalissa jonkin verran, Kaisla enemmän kuin minä. Uskokaa kun sanomme: ravintolachowmein on yleensä mautonta ja pahaa, joten siihen ei kannata perustaa mielipidettään tästä herkusta. Kotikeittiö on aina paras keittiö, ja parhaimmat chowmeinit söimme lastenkodissa ja Suomessa tehdessämme.

Tarvitset:
- 2 levyä nuudeleita
(- paketti marinoitua tai kylmäsavustettua tofua)
- pala kaalia
- tomaatti
- muita vihanneksia/vihannessekoitusta haluttu määrä
- mausteita: nepalissa chowmeiniin kuuluu tuore vihreä chili, mutta Suomessa on ehkä helpompaa ja halvempaa käyttää kuivachiliä, lisäksi voi laittaa valkosipulia, suolaa ym.
- öljyä paistamiseen

Laita nuudelit kiehumaan, mutta älä lisää liemeen mitään mausteita. Laita samalla paistinpannulle paistumaan tofu keskilämmöllä. Jos laitat ruokaan sipulia niin se kannattaa myös lisätä hieman ennen nuudeleiden paistamista, tee samoin muuta pitempää kypsytystä vaativille vihanneksille. Kun nuudelit ovat valmiita, valuta niistä vesi pois ja lisää ne paistinpannulle. Mausta nuudelit tässä vaiheessa, ja sekoita aktiivisesti etteivät nuudelit pala kiinni. Kun nuudelit alkavat saada ruskeaa väriä pintaan, lisää kuutioitu tomaatti, silputtu kaali ja muut vain pientä kypsennystä vaativat kasvikset. Älä anna kaalin paistua liikaa, sopivaa se on kun se on hieman pehmentynyt mutta siinä on silti vielä pientä rapeutta. Chowmeinin teko ei ole niin helppoa kuin miltä se ensiksi näyttää! Itse tykkään lisätä vielä vähän soijakastiketta jälkikäteen. Tabascocin käy, mutta sitä minä nyt tungen joka ikiseen ruokaan.

Syö tikuilla, kasvata metrin mittaiset viikset ja pohdi zen-viisautta!

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Murheellisten mangojen sorbetti 5-7 annosta


Ensin näin alkuun vuodatus suomesta löytyvistä mangoista:
Olipa kerran päivä kun menin ruokakauppaan etsimään mangoja. En meinannut millään löytää, kunnes apukokkini löysi kämäisen korin kämäistäkin kämäisemmät otukset joita mangoiksi nimitettiin. Nepalissa totuin ihanan mehukkaisiin, tuoksuviin mangoihin jotka on väriltään kelta-oransseja ja muodoltaan pisaramaisia. Suomesta löytämämme (muistaakseni Portugalilaiset) mangot oli väriltään puna-viher-ruskeita, muodoltaan möykkyjä ja haisikin vaan säilöntäaineelta. Vitsi ikävöin teitä oi Nepalin mangot!

No kypsyttelin näitä mangoja pari päivää pöydällä, kun minulla ei ollut haisuja oliko möykyt sitten raakoja möykkyjä vai kypsiä möykkyjä, mutta kovilta ne tuntuivat. Sitten päätin alkaa vihdoin tekemään sitä sorbettia, ja mangot paljastuivat vielä vähän raaoiksi... Aina ei voi voittaa.

Ohjetta lähdetty muokkaamaan Susanna Teen Jäätelö - täydellinen nautinto kirjan reseptistä sivulta 56.

Tarvitset

- 2 kypsää mangoa
- 1 sitruuna
- päärynä
- hyppysellinen suolaa
- 115 grammaa sokeria
- 3 rkl vettä
- koristeluun sitruunamelissaa (myös maun takia)

Kuori mangot ja päärynä, mielellään kulhon päällä niin saat mahdolliset mehutkin talteen. Kaavi sitten mangoaines kivien ympäriltä, ja leikkaa myös päärynästä hedelmäliha, mutta varo ettei mukaan joudu päärynän siemeniä.
Purista sitten sitruunasta mehu, ja yhdistä se mangon ja päärynän kanssa samaan kulhoon. Lisää vielä suola ja soseuta mössö huolellisesti vapaavalintaisella kodinkoneella.

Mittaa teflonkattilaan sokeri ja vesi ja lämmitä miedolla lämmöllä hämmentäen kunnes sokeri sulaa. Odota sitten sekoittamatta että seos kiehahtaa ja ota kattila liedeltä. Anna jäähtyä hetki, ja sotke sokeriliuos sitten mango-päärynä massaan. Anna jäähtyä.
Ohjeessa neuvottiin laittamaan massa kahdeksi tunniksi jääkaappiin, mutta en ymmärrä mikä pointti tässä on - minä vain loppujäähdytin sorbetin jääkaapissa ja siirsin melko pian massan pakastimeen. Ohjeessa neuvottiin myös pitämään sorbetti rasiassa ilman kantta, mutta itse ajattelin että parempi pitää se siellä vaikka kansi raollaan, sillä en halua sorbettiin mitään pakastimen makua. Jos joku tietää onko kannettomuudella joku pointti, niin kertokoot.
Kun sorbetti on pakastunut jonkinverran n. 3-4 tuntia pakastimeenlaiton jälkeen riko jääkiteet haarukalla tai vapaasti valittavalla kodinkoneella. Anna pakastua kunnes sorbetti on kovaa.

Itse nautimme sorbettia vasta seuraavana päivänä, jolloin seos oli mennyt hyvin kovaksi. Sorbetin pitikin antaa sulaa hetken aikaa huoneenlämmössä, että siitä sai kaavittua jotain irti. Totesimme myös että koristeluun käytetty sitruunamelissa sopii makuun tuoden siihen "sen pienen lisän". Maku oli kaikkien koemaistajien mielestä hyvä, ja pieni hedelmälihan tuoma rakeisuus oli siihen piste iin päälle. Koemaistajat ja minä suosittelemme.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Täytekakku


Täytekakun pohja

Tarvitset
4,5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
4 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta

1,5 dl vettä
1,5 dl soijamaitoa
1, dl rypsiöljyä
3 rkl sitruunamehua

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nesteet keskenään. Yhdistä varovasti sekoittaen. Parasta on sekoittaa taikinaa reunoilta nostellen, vaikkapa nuolijalla. Paista 175
asteessa noin 50 minuuttia.


Anna kakun jäähtyä, ja leikkaa se sitten kolmeen osaan. Kostuta hyvin, täytä ja koristele mielesi mukaan.



Itse täytin kakun niin että kostutin kaikki kerrokset mansikkamehulla, mitä tuli pakastemansikoiden sulaessa. Vatkasin kaksi Sunnuntai kermapurkkia (1,52 €/kpl) ja levitin toisen kerroksen väliin nokareen kermavaahtoa sotkettuna yhteen Alpro Soyan suklaavanukkaaseen (2,29 €/4 prk), ja toisen kerroksen väliin levitin vähän mansikkahilloa, paljon pakastemansikoita ja kerroksen kermavaahtoa. Päälle levitin seuraavana aamuna paikan päällä (en tarjonnut kakkua kotona, vinkiksi kuljetukseen: tökkää kakkuun muutamia hammastikkuja pitämään kerroksia yhdessä jos aiot koristella täytetyn kakun jossain muualla - tämä estää kakun kerrosten liikkumista paikoiltaan) loput sunnuntai vispit ja kokeilin ensimmäistä kertaa käyttää koristeluun Soyatoon Soy whip, soya spray creamiä (2,99 €/purkki). Kuulin että tällaiset paineilmakermat yleisesti ottaen valahtaa aika nopeasti pahannäköiseksi ja kakku kannattaa koristella vasta mielellään vähän ennen tarjoilua. Itse en kuitenkaan mitään valahtamista havainnoinut yhden päivän tarkkailun aikana joten ehkä tämä on vaan maitokermojen kirous, ja makukin kermassa oli ihan kiva. Nyt on niin kiva kokeilla kaikkia juttuja, kun ei itse tarvitse maksaa ainakaan kaikista ruokaostoksista! Lopuksi koristelin kakun Ohoj:n suklaakastikkeella, mikä kai on tarkoitettu jäätelöön mutta näytti kivalta kakunkin päällä.

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Perus piirakkapohja


Tein piirakan sairaalle Petrille. Ohje on muuten hyvin samankaltainen kuin täällä aiemmin nähty rahkamainen marjapiirakka, mutta tämä pohja on vielä himpun verran nopeampi tehdä. Pohjaan tarvitaan vain kolmea raaka-ainetta, joten tästä helpommaksi ei enää taida voida mennä! Pohjan ohje ei kuitenkaan ole omakeksimäni, se löytyi jostain, mutta en muistanut ottaa lähdettä ylös. Tätä sitten pidetään uunissa aikamoinen tovi, joten ihan nopeasti ei tästäkään siis selviä, vaikka aineksia vähän tuleekin.
Itse en kyllä kauheasti pidä tästä pohjasta siitä syystä että mielestäni sitä on ärsyttävää yrittää levittää tasaisesti vuoan pohjaan. Luulen kyllä että tähän vaikuttaa Nepalissa vietetty aika, kun ei sinä aikana mitään paistinpannulla paistettavaa vehnäjauho-vesi leipää ihmeellisempää tullut leivottua. Kuitenkin, tässä resepti.

Pohjaan tarvitset:
- 100 grammaa margariinia
- 0,5 dl sokeria
- 2,5 dl vehnäjauhoja

Täytteeseen esimerkiksi:
- 2,5 dl raparpereja (olin valmiiksi keittänyt nämä säilyvyyden parantamiseksi, ja lisännyt samalla sokeria ja hitusen kanelia - menee kuitenkin varmasti raakanakin, lisää sitten vain enemmän sokeria)
- 2,5 dl soijajogurttia
- pieni kourallinen (n. desi) mustikoita
+ sokeria

Vaivaa taikina huolella ja levitä vuokaan. Paista 175 asteessa n. 40 minuuttia.

Tällä välin sotke raparperit ja soijajogurtti keskenään, lisää maun mukaan sokeria. Mustikat kannattaa lisätä jäisinä vasta vähän ennen uuniin laittoa.
Ota pohja uunista ja lisää jogurttiseos, halutessasi sirota päälle hieman kanelia koristeeksi.
Paista uunissa vielä n. 20 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla sillä päällys jähmettyy vasta jäähdyttyään.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Itävaltalais-sveitsiläisittäin toteutettu pastakastike nepalilaisilla raaka-aineilla


Tällaisella otsikolla tälläkertaa. Tehtiin siis sveitsiläis-itävaltalaisen vapaaehtoisen kanssa tällaista pastakastiketta n. 60 hengelle jättimäisessä padassa. Hyvin kelpasi! Varoitan että kastike on hyvin currymainen, kun syö vain kaksi kertaa päivässä niin ruuan täytyy olla ruokaisaa!
Tämä ohje kuitenkin tehty pienemmälle populalle.

N. 10 annosta

Tarvitset:
- iso sipuli
- 2 * paprika
- n. puolikas valkosipuli/muutama kynsi
- kaksi pientä kesäkurpitsaa
- pieni munakoiso
- pala kukkakaalia
- 3 * porkkanaa
(- 6 * tomaattia)
(- sieniä/perunaa/retiisiä/vihreitä chilejä)
- purkki tomaattipyrettä

Sovella reseptiä sen mukaan mitkä on kausivihanneksia. Nepalissa tällainen kastike 60 hengelle maksoi n. kuusi euroa. Suomessa varmaan maksaa kymmenkertaisesti.

Pilko sipuli ja kuori valkosipuli. Valkosipulinkynsiä ei tarvitse pilkkoa, korkeintaan voit halkaista isoimmat kynnet kahtia.
Voit sitten pilkkoa sopivan pieniksi palasiksi puhdistetut vihannekset. Jos haluat lisätä kastikkeeseen myös oikeaa tomaattia, ne on parasta kiehauttaa kuumassa vedessä niin kuoret lähtevät helposti nyppimällä irti.
Kuulota ensin sipuli ja valkosipuli öljyssä pannulla, lisää tähän joukkoon myös osa vihreistä chileistä pilkottuna - jos haluat tuoretta chiliä käyttää. Lisää sitten muut vihannekset ja tilkka vettä. Laita kansi päälle ja anna hautua. Jos teet ison erän, tai vain pienessä pannussa, niin lisää vihanneksia pienissä erissä.
Kun juurekset alkaa hieman pehmetä, lisää tomaattisosetta.

Mausta suolla, chilillä, pippurilla, ja halutessasi raastetulla inkiväärillä.

Anna hautua pitkään ohjeella mitä pidempään sen parempaa. Parasta kastike on seuraavana päivänä, jääkaapissa levänneenä.

Vinkkinen, jos keität pastaa saman aikaan ja pasta joutuu odottamaan ennen tarjoilua niin lisää hieman nestettä pastakastikkeesta. Tämä estää pastan toisiinsa tarrautumisen.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Väliraportti

Vegemenu totesi jo pian elokuun jälkeen sitten että on mahdotonta kirjoittaa montaa merkintää nepalilaisesta ruuasta. Ei nimittäin ole kovin montaa tapaa keittää riisiä ja linssejä, eikä arkicurryjakaan ole niin monenlaisia. Jos joku haluaa kuulla tiivistyksen curryista niin silloin kun kasvaa pinaattia niin syödään pinaattia, silloin kun peruna ja kukkakaali on halpaa niin paistetaan perunaa ja kukkakaalia. Valitettavasti lähes kaikki muu ruoka on kotoisin muista maista, eikä niitä nautita lastenkodilla juuri kuin joskus erikoistilaisuuksissa.

Suomeen lähtö meillä kuitenkin lähestyy, enää vain reilu kuukausi että lentokone pärähtää käyntiin ja saastutamme tiemme raskain sydämin takaisin kohti kotikeittiöitä. Suomessa olijoille siis muistuttaisimme, että rakastakaa keittiöitänne, voin valehtelematta sanoa että oma keittiö: uuni ja tutut ruoka-aineet on asia jota olen lähes päivittäin kaivannut Suomesta. Voi siis odottaa että merkinnät taas lisääntyvät paluun jälkeen, onhan sitä ehtinyt kypsytellä mielessä yhtä jos toistakin reseptiä mitä haluaisi päästä kokeilemaan!

Muistuttaisimme myös Tamperelaisia, ja siellä lähiseuduilla oleilevia Vegfesteistä. Nauttikaa ruuasta! Ihanasta vaihtelevasta ruuasta, joka ei ole joka päivä valkoista riisiä ja laihaa linssikastiketta.